Työelämätiedoista selkeyttä lääkärin urapolulle

Lääketieteellisestä tiedekunnasta 2014 tohtoriksi väitellyt Pirkka Pekkarinen on yksi niistä, jotka tänä syksynä pääsevät vastaamaan valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn.

Valtakunnallisen Aarresaari-verkoston uraseurantakysely on jälleen käynnissä. Kysely auttaa opiskelijaa urapohdinnassa sekä antaa työelämässä olevalle mahdollisuuden itsereflektioon.

LT Pirkka Pekkarinen on yksi niistä, joille uraseurantakysely lähetetään tänä syksynä. Pekkarinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2010, ja sen jälkeen hän on ehtinyt väitellä tohtoriksi sekä työskennellä niin yliopistotutkijana kuin kliinisissä töissä anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvana lääkärinä. Nuorten Lääkäreiden Yhdistyksen valtuuskunnassakin toimiva Pekkarinen vuorottelee tutkimuksen ja lääkärin työn välillä.

– Väitöskirja oli puhtaasti perustutkimusta, mutta sen jälkeen olen lähtenyt hakemaan omaa paikkaani tutkijalääkärinä. Tällä hetkellä työskentelen teho-osastolla ja pyrin yhdistämään tutkimuksen järkeväksi kokonaisuudeksi kliinisen työn kanssa, Pekkarinen kertoo.

Suomalainen lääketieteellinen koulutus on Pekkarisen mielestä korkeatasoista. Työelämätiedoista on apua opiskelijalle siinä vaiheessa, kun lisensiaatin tutkinto alkaa lähestyä.

– Yliopistoon tullessa on selvillä seuraavan kuuden vuoden suunnitelmat. Mutta viidennen vuoden kynnyksellä työelämäasiat alkavat kummasti kiinnostaa, Pekkarinen pohtii.

Koulutuksen laatu ja muuttuva työelämä

Suomessa lääketieteellisen koulutuksen vahvuus on Pekkarisen mukaan pitkään ollut käytännöllisyydessä. Lääkäri kykenee heti valmistumisensa jälkeen itsenäisiin päätöksiin, vaikka työ opitaankin vain tekemällä.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa koulutus on teoriapainotteisempaa. Meidän järjestelmämme tarjoaa mielestäni paremman käytännön osaamisen.

Kliinisen koulutuksen ryhmäkokojen kasvaminen on viime vuosina herättänyt huolta niin opiskelijoissa kuin opettajissa. Suuri opetusryhmä vähentää yksittäisen opiskelijan mahdollisuutta käytännön harjoitteluun. – Aukot oppimisessa saattavat tulla esille vasta työelämässä, Pekkarinen toteaa.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkintonsa suorittaneen tulee varautua työelämän jatkuvaan uusiutumiseen. Pekkarinen toteaa organisaatioiden muuttumisen olevan nykyään enemmän normi kuin poikkeus. Tämän myötä yhteistyö- ja viestintätaitojen tärkeys lääkärin työssä kasvaa koko ajan.

– Työpaikka ei välttämättä muutu fyysisesti, vaan työtehtävät voivat elää myös organisaation sisällä. Pelkällä lääketieteellä ei enää pärjää: pitää kyetä kommunikoimaan muun hoitohenkilökunnan sekä potilaiden ja omaisten kanssa.

Uraseurannasta apua oman tien rakentamiseen

Uraseurantatietoa tarvitaan, koska hakeutuminen erikoistumiskoulutukseen on muutoksessa. Työelämässä jo jonkin aikaa olleet voivat auttaa nuorempia kollegojaan saamaan aikaisemmassa vaiheessa kuvaa eri aloista.

– Tällaisen tiedon kautta opiskelija hahmottaa, millaista olisi olla tutkijana ja mitä esimerkiksi anestesiologia on käytännössä, Pekkarinen pohtii.

Toisaalta kyselyyn vastaaminen voi olla myös hyvä mahdollisuus itsereflektioon. Lääkärin työnkuvasta puhutaan usein ”kutsumusammattina”, mikä vaikuttaa myös motivaatioon.

– Erikoistumiskoulutukseen hakeutuessaan harvalla on pintaraapaisua syvempää käsitystä työn sisällöstä. On mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan, miten alavalintaansa pystyy perustelemaan itselleen, Pekkarinen hymyilee.

Pirkka Pekkarinen

Suomalainen lääketieteellinen koulutus on Pekkarisen mielestä korkeatasoista. Työelämätiedoista puolestaan on apua opiskelijalle, joka lähestyy lisensiaatin tutkintoa.

 

Yliopistojen uraseurannat

Yliopistot keräävät tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ja työelämän osaamistarpeista uraseurantakyselyillä.

Kyselyn toteutuksesta vastaa yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto.

Nyt käynnissä olevien uraseurantakyselyiden piirissä ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Uraseurantatietoa käytetään mm. opiskelijoiden ohjauksessa, koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimuksessa.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Uraseuranta-aineistot säilytetään anonymisoituina sähköisessä muodossa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (uta.fi/fsd).

Tutustu aikaisempien uraseurantakyselyiden tuloksiin

Lue lisää aiheesta: Koulutus