Helsingin yliopisto tarjoaa kahdeksan erilaista koulutusohjelmaa psykoterapeuttiopiskelijoille

Kuka tahansa ei voi tituleerata itseään psykoterapeutiksi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää oikeuden ammattinimikkeen käyttöön vain monivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneille.

Helsingin yliopisto järjestää ammattinimikkeen edellyttämää psykoterapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu työn ohella tehtäväksi täydennyskoulutukseksi mielenterveystyön tai terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Koulutus on maksullinen. Koulutuksessa voi erikoistua esimerkiksi lapsille, nuorille tai aikuisille tarkoitettuun yksilö- tai ryhmäpsykoterapiaan tai pari- ja perheterapiaan.

Syksyllä 2020 on tarjolla kaikkiaan kahdeksan erilaista koulutusohjelmaa, jotka kaikki johtavat psykoterapeutin tutkintoon. Tarjolla on niin lasten, nuorten kuin aikuisten yksilö- ja ryhmäpsykoterapiaan keskittyviä koulutusohjelmia sekä pari- ja perheterapian koulutusohjelma. Ohjelmat nojaavat erilaisiin teorioihin – integratiiviseen, kognitiiviseen, psykoanalyyttiseen tai ryhmäanalyyttiseen teoriaan.

Koulutuksen laajuus vaihtelee ohjelmittain. Suppeimmat ovat 65 ja laajimmat 80 opintopisteen suuruisia. Opintojen suorittaminen vie kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Tutkinto työn ohessa

Marjo Flykt

Marjo Flykt

Koulutus on tarkoitettu työn ohessa tehtäväksi, mutta opiskelu vaatii silti läsnäoloa. Suurin osa opinnoista on lähiopiskelua, esimerkiksi erilaisia seminaareja.

– Merkittävä osa opinnoista on käytännön potilastyötä ja siihen liittyvää työnohjausta. Jokaisella opiskelijalla pitääkin olla mahdollisuus tehdä terapiatyötä opintojen aikana. Opiskelija käy pitämiään terapiaistuntoja läpi yhdessä kokeneen työnohjaajan kanssa vähintään 120 tunnin verran, psykoterapeuttikoulutuksessa mukana oleva yliopistonlehtori Marjo Flykt Helsingin yliopistosta kertoo.

Asiakkaat tai potilaat opiskelijan pitää hankkia itse. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakijan pitää pystyä tekemään potilastyötä työpaikallaan tai yksityisvastaanotolla.

Tärkeä osa koulutusta on myös opiskelijan oma psykoterapia, joka kestää 80 tunnista aina 250 tuntiin. Oman terapian kesto vaihtelee koulutusohjelmittain.

– Ilman omakohtaista kokemusta psykoterapiasta ei voi työskennellä psykoterapeuttina. Oma terapia antaa opiskelijalle mallin terapiatyön tekemiseen. Tämän lisäksi se kasvattaa opiskelijan ymmärrystä itsestään ja omasta kehityshistoriastaan, Flykt tähdentää.

Psykoterapeutin täytyy tuntea itsensä hyvin. Hänen pitää pystyä erottamaan, mitä omat terapiatyön aikana heränneet tunteet kertovat asiakkaasta ja mitä hänestä itsestään.

Kaikille yhteisiä opintoja

Opintojen aikana pitää paneutua myös alan tutkimuskirjallisuuteen, josta suuri osa on englanninkielistä. Opintoihin kuuluu myös kirjallisia tehtäviä.

Käytännön opintojen järjestämisestä vastaavat paljolti Helsingin yliopiston kanssa yhteistyötä tekevät koulutusorganisaatiot kuten alan yhdistykset ja yritykset. Yliopisto järjestää kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisiä seminaareja viiden opintopisteen edestä.

– Näissä seminaareissa käsitellään muun muassa diagnostiikkaa, mielenterveyden biologisia taustatekijöitä sekä psykoterapiatutkimusta. Terapiatyöhön paneudutaan myös käytännön tapauksien kautta, Flykt selittää.

Kaikille yhteisten opintojen aikana eri koulutusohjelmien opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja luomaan yhteyksiä.

Tieteellistä kirjoittamista ja oman osaamisen tiivistämistä opiskelijat harjoittelevat kymmenen opintopisteen suuruisessa lopputyössä.

Haku helmikuussa

Psykoterapeuttiopinnot ovat maksullisia. Edullisimmillaan kurssi maksaa hieman alle 9 000 ja kalleimmillaan yli 23 000 euroa. Päälle tulevat vielä kulut omasta psykoterapiasta ja työnohjauksesta.

Haku syksyn 2020 koulutuksiin alkaa 3.2.2020 ja päättyy 28.2.2020. Hakeminen edellyttää muun muassa soveltuvaa tutkintoa ja riittävää työkokemusta

Lisätietoa psykoterapeuttikoulutuksesta löytyy koulutuksen verkkosivuilta.