- Kieli muuttuu. Ihmiset muuttavat käsitystään siitä, mikä on hyväksyttävää, ja se raja on ihmisillä eri kohdissa. Missä menee parhaan ja sallitun muodon, ja toisaalta sallitun ja ei-hyväksytyn muodon, välinen raja, ja miten opettaja haluaa katsoa oletetun ja odotetun ohi? Toiset opettajat ovat hyväksyväisiä, toiset puolestaan ovat tarkkoja ja siten tiukempia, kertoo FM, englannin kielen yliopistonlehtori Satu von Boehm Helsingin yliopiston kielikeskuksesta.
Väitöstutkimuksessaan von Boehm tarkastelee suomalaisten opiskelijoiden englannin kielen verbimuotojen käytössä esiintyvää variaatiota. Lisäksi hän tutkii vaihtelua siinä, miten opettajat arvioivat näiden opiskelijoiden englannin kielen käyttöä. Tutkimus osoittaa, että sekä opiskelijoiden tarjoamissa verbimuodoissa että opettajien arvioinnissa on merkittävää vaihtelua.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden vastauksia kielioppia käsitteleviin aukkotehtäviin. Opiskelijat kävivät englannin kurssia kolmessa suomalaisessa korkeakoulussa. Kolmetoista Helsingin yliopiston englanninopettajaa arvioi opiskelijoiden vastausten hyväksyttävyyttä. Kaikki opiskelijoiden tarjoamat vastaukset kerättiin, ja osallistuvat opettajat arvoivat kunkin vastauksen. Nämä vastaukset analysoitiin sen mukaan, kuinka monen opettajan oli oltava samaa mieltä opiskelijan vastauksen oikeellisuudesta.
- Arviointilanne on opettajankin näkökulmasta aina inhimillinen tilanne, johon vaikuttavat useat tilapäisetkin tekijät, kuten opettajan vireystaso, keskittyminen sekä mahdollisuus ajatella oman kielikäsityksensä ulkopuolelta, von Boehm kertoo.
- On tärkeää tiedostaa sekä opiskelijavariaatioiden että opettajien keskenään eroavien käsitysten olemassaolo. Kieli ei toimi niin että tämä on oikein ja tämä on väärin. Kun opiskelijoiden kieliosaamista testataan, tulee joko sallia vaihtelu tai sopia opettajien kesken, mikä on sallittua ja mikä ei ole, von Boehm suosittelee.
Vaihtelua opiskelijoiden tavoissa jäsentää kieltä ja opettajien tavoissa suhtautua tähän vaihteluun voisi resurssien puitteissa tarkastella usean arvioijan yhteistyöllä. Digitalisaation ja koneavusteisen kielenopettamisen kehittyessä variaation mahdollisuus tulee ottaa huomioon.
-Jos kieliosaamisen testaaminen annetaan koneelle tehtäväksi, pitää koneen tunnistaa ja jopa sallia variaatiot. Aina kokonaisuus ei aukkotehtävissäkään hahmotu pelkän annetun vastauksen tai edes virkkeen kohdalla, vaan kokonaisuutta pitää välillä tarkastella vaihtoehtoisista näkökulmista. Miten variaatiot näkyvät, miten oppija niitä käyttää, ja miten opettaja nämä variaatiot hyväksyy? Kielitaidon arviointi ei täten ole automaattista toimintaa, joka voidaan helposti ulkoistaa, von Boehm huomauttaa.
Tietoa väitöstilaisuudesta
Satu von Boehm väittelee 29.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Variation in the Use and Norms of English Verb Forms: A Study of Finnish University Students and Teachers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, juhlasali (Fabianinkatu 26, sali 310).
Vastaväittäjänä on professori Scott Jarvis, University of Utah, ja kustoksena on professori Minna Palander-Collin.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsingin yliopiston kielikeskuksen julkaisusarja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.