Kun filosofian tohtori Katja Bergbacka aloitti Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtajana syyskuun alussa, hän astui keskelle vuoden kiireisintä aikaa. Uusi lukuvuosi oli alkamassa, minkä lisäksi seuraavan kalenterivuoden budjetti ja uuden opetussuunnitelmakauden valmistelut olivat loppusuoralla.
- Viikot ovat menneet todella nopeasti. Syyskuu etenkin on yliopiston vuosikellossa hyvin kiireinen ja sisältää paljon merkittäviä tehtäviä, jotka täytyy hoitaa. Sen lisäksi minulla on jatkuvasti käynnissä tiivis perehdyttäminen, jonka rinnalla monet käytännön asiat pyörivät ihan normaalisti, Bergbacka kertoo.
Kielikeskuksen yhteisöön Bergbacka on solahtanut vauhdikkaasti. Hän kiittelee sitä, miten ystävällisesti hänet on otettu vastaan ja miten avuliaita kaikki ovat olleet.
- Kielikeskuksessa on vahva yhteisen tekemisen kulttuuri. Vaikka johtaja toki joutuu tekemään päätökset itse, täällä on hyvä tiimi ja koen, etten ole yksin.
Tutkijataustainen ammattijohtaja palaa juurilleen
Kielikeskuksen johtajan paikkaa Katja Bergbacka pitää loistavana tilaisuutena palata omille juurilleen yliopistomaailmaan. Vuonna 2004 romaanisesta filologiasta väitellyt Bergbacka on tutkijauransa jälkeen toiminut kieltenopettajana ja opetusjohtajana kunnallisalalla. Kielikeskukseen hän siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen tehtävistä. Viikot ovat täyttyneet nopeasti: työpöydällä on sekä päivittäisiä operationaalisia asioita että isompia strategisia kokonaisuuksia, kuten pääkaupunkiseudun kielikeskusten yhteistyö ja jatkuvan oppimisen kysymykset.
- Tämä on hieno tilaisuus päästä kehittämään kielten- ja viestinnän opetusta ja kaikkea, mikä liittyy kulttuuriin, vuorovaikutukseen ja työyhteisöihin. Minulle merkityksellisyys on tärkeää kaikessa, mitä teen. Haluan tuoda kokemukseni ja osaamiseni työyhteisöön, mutta yhtä tärkeää on se, mitä tulen itse oppimaan.
Johtajana Bergbacka pyrkii olemaan ennakoitavissa ja johdonmukainen. Hänen mukaansa työntekijöiden ei pitäisi joutua arvailemaan, millä tuulella johtaja tänään on.
- Minulle johtajana tärkeää on avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Tahdon pitää yllä työkulttuuria, jossa mahdollistuu luottamus työyhteisön sisällä. Luotan asiantuntijoiden ja kollegoiden osaamiseen ja pidän tärkeänä, että sitä hyödynnetään laajasti. Johtajan ei itse tarvitse olla kaikkialla toteamassa, miten asiat tehdään. Arvostan yhteistyökykyä ja yhdessä tekemistä suuresti.
Kieltenopetuksessa huomioitava kokonaisuus
Kielikeskuksen roolin Bergbacka näkee tärkeänä paitsi yksilön kielenoppimisen myös yhteiskunnan kannalta. Ajallaan valmistuminen, työelämän viestintäosaaminen, jatkuva oppiminen ja kielivarannosta huolehtiminen ovat keskeisiä Kielikeskuksen tehtäviä. Kieltenopetuksen kehittämisessä tulee huomioida resurssien puitteissa mahdollisimman laaja tarjonta niin kielissä kuin opiskelumuodoissakin.
- Pidän tärkeänä, että opetusta kehitetään tarvelähtöisesti ja tutkimuspohjaisesti, mutta myös henkilöstö- ja opiskelijakeskeisesti. Digitalisaation hyödyntäminen on tärkeä suunta, ja sen taustalla tietenkin linjakas pedagogiikka. Jatkossakin tulee kehittää joustavia ja erilaisia opetusmenetelmiä erilaisiin tarpeisiin.
Korkea-asteella kieltenopetusta pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Oppijan polku tulee kielikeskusopetuksessa hahmottaa jatkumona eri koulutusasteiden välillä. Lisäksi oppijoiden henkilökohtainen kielivaranto voisi olla paremmin hyödynnettävissä.
- Aina pitäisi katsoa kehittämistyössä koko kokonaisuus. Kielen oppiminen tapahtuu aina jossakin kontekstissa, eikä sitä voi erottaa kulttuurisista viitekehyksistä. Tämä on tärkeää myös työelämän tarpeita huomioidessa. Lisääntynyt globaalius ja kansainvälisyys näkyvät yhteiskunnassa, ja meidän pitäisi pyrkiä paremmin hyödyntämään esimerkiksi tänne muuttaneiden äidinkielen osaamista.
Kieli, kulttuuri ja merkitys
Johtaja Katja Bergbacka on itsekin innokas kielenoppija. Kiinnostus kieliin löytyi jo lapsena englannin ja saksan opettajana työskennelleen tädin kautta. Nyt hän opiskelee Duolingon avulla japania, sillä oma tytär on Japanissa vaihto-oppilaana. Kielikeskusympäristössä Bergbacka toivoo pääsevänsä virkistämään useita opiskelemiaan kieliä, kuten italiaa, espanjaa, saksaa ja venäjää. Rohkeaan ja virheitä pelkäämättömään kielten oppimiseen hän kannustaa jokaista.
- Sanon myös itselleni, että ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, pienikin osaaminen on jo kielitaitoa. Se on todellinen rikkaus, että osaa edes vähän jotakin kieltä. Kielet ovat avain kulttuuriin ja eri maailmoihin.
Lopuksi johtaja Katja Bergbacka nimeää pyynnöstä itselleen tärkeän ajattelijan, jonka oppeja hän pyrkii noudattamaan. Valinta onkin sangen helppo.
- Kun poikani oli pieni, häneltä aina kysyttiin, että mikä sinusta tulee isona. Hän vastasi: ”Minä aion pysyä ihan omana itsenäni”. Tämähän kuvastaa ihan Sokrateen tunne itsesi -neuvoa tai Frank Martelan merkityksellisen elämän ajatusta. Elämän tarkoitus on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille.