Lauri Ståhlbergin, Lotta Uusitalon ja Risto Hotulaisen uusimmassa julkaisussa keskitytään S2-oppilaiden lukutaitoon. Kirjoittajat tiivistävät tutkimustaan seuraavasti:
Tässä tutkimuksessa selvitimme suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevien lukutaidon ja S2-oppimäärän kohdentumisen yhteyttä. Tarkastelimme, kuinka suuri osuus S2-oppimäärää opiskelevista tois- ja seitsemäsluokkalaisista luki tasolla, joka voidaan katsoa riittäväksi suomen kieli ja kirjallisuus (S1) -oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tutkimme lisäksi, miten tarkasti toisluokkalaisten lukutaidon vahvistamiseen suunnattu tuki kohdentui lukemisen tukea tarvitseville sekä lukemisen tukea saavien lukutaitoa. Vertasimme S2- (2. lk., n = 1 412; 7. lk., n = 439) ja S1-oppimäärää (2. lk., n = 4 146; 7. lk., n = 1 531) opiskelevien teknisen lukutaidon ja tekstinymmärtämisen tasoa. Arvioinnit toteutettiin digitaalisella Lukuseulalla vuonna 2021. Tulokset osoittivat, että S2-oppimäärää opiskelevien lukutaito oli tilastollisesti merkitsevästi matalammalla tasolla kuin S1-oppimäärää opiskelevien. Kuitenkin noin viidesosa (n = 362) S2-oppimäärää opiskelevista luki teknisesti ja ymmärsi tekstiä tasolla, joka riittäisi todennäköisesti S1-oppimäärän opiskeluun. Tutkimuksesta ilmeni myös, että lukutaidon vahvistamiseen suunnattua tukea annettiin toisella luokalla merkitsevästi enemmän S2- kuin S1-oppimäärää opiskeleville ja tuki näyttäisi kohdistuvan osittain epätarkasti. S2-oppimäärän ja lukemisen tuen kohdentamiseen tulee siten kiinnittää kouluissa erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaisen, tasa-arvoisen ja eettisen kohdentumisen varmistamiseksi.
Tutkimus on julkaistu NMI Bulletin numerossa 1/2023
Aiheesta voi lukea myös Suomen Kuvalehden "Kuinka lukutaito pelastetaan?" -jutusta sekä Helsingin Sanomien "Uusi tutkimus: Joka viides S2-oppilas osaa suomea niin hyvin, että pärjäisi tavallisessa opetuksessa" -jutusta.