Ilmajoen pitäjänhistorian kolmas osa valmistui

Ilmajoen pitäjän historian kolmas osa piirtää kuvan Ilmajoesta 1930-luvulta 1990-luvun puoliväliin. Teoksen ovat kirjoittaneet FM, tohtorikoulutettava Jaakko Mäntylä ja dosentti, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto.

Ilmajoen pitäjänhistorian kolmannesta osasta haluttiin tehdä kaikkien ilmajokisten haku- ja yleisteos ja jatkotutkimusten perusta. Siinä tarkastellaan elämän koko kirjoa aina väestöliikkeistä ja elinkeinoista kunnalliseen elämään ja hengelliseen monimuotoisuuteen. Kattavuuden kääntöpuolena teoksesta kasvoi vuosien mittaan paljon laajempi kuin hankkeen alussa suunniteltiin, 777-sivuinen kirja.

Tekijät nostavat Ilmajoen lähihistorian kiinnostavimpia teemoja myös lähempään tarkasteluun. Tällaisia pysähdyspaikkoja ovat sota-aikojen tapahtumat kotirintamalla, itsenäisen Santavuoren kuntahanke, Ilmajoen maisemanmuutos, Vesi-Sepon tarina sekä seurakunnallisten työmuotojen kehittyminen Ilmajoella.

Yleisen osuuden kokoamisesta päävastuun kantoi Jaakko Mäntylä, Sulevi Riukulehdon rooli oli pienempi. Seurakunnan vaiheiden kuvaamisessa suhde oli toisinpäin. Osa teksteistä syntyi yhteistyössä avustavien kirjoittajien Teppo Ylitalon, Annina Pihlajämäen, Pekka Rousun, Emma Åkermanin ja Antti Luoman kanssa. Tutkimuksen tukena ja viimeistelijänä työskenteli myös historiatoimikunta, jossa oli edustus Ilmajoen kunnasta, seurakunnasta ja ilmajokisista yhdistyksistä.

Historiatoimikunnan päätöksen mukaisesti kirja julkaistaan samankokoisena kuin Ilmajoen historian kaksi aiempaa osaa. Ilmeeltään se on kuitenkin tyystin erilainen: nelivärinen ja kaksipalstainen. Ilmajoen historiasta on aiemmin valmistunut kaksi osaa: Niilo Liakan kirjoittama Ilmajoen pitäjä (1934) ja Aulis J. Alasen Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen (1953).

Ruralia-Sulevi

Sulevi Riukulehto

Tutkimusjohtaja, aluehistoria ja kulttuuriperintö