Maa- ja vesitekniikan tuki ry on myöntänyt rahoitusta 260 000 euroa MAANEUVO-hankkeeseen (”Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla”). Hankkeen tavoitteena on tuoda etenkin Carbon Action -alustan ja Ruralia-instituutin OSMO-hankkeen tuloksia maatalouden neuvojien käyttöön, valmentaa 30 kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi sekä vahvistaa tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden välistä yhteistyötä. Baltic Sea Action Group (BSAG) toteuttaa hankkeen yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa.
Kestävän maaperänhoidon ja hiiliviljelyn keinoin voidaan saavuttaa monia hyötyjä samoilla toimenpiteillä: nostaa satotasoja, varastoida ilmakehän hiiltä maahan, vähentää ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia vesistöihin ja ehkäistä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä, sekä sopeuttaa viljelyä ilmastonmuutokseen.
Tutkittu tieto käytäntöön
Tehokkaista toimenpiteistä on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon käytännönläheinen jalkauttaminen puuttuu. Siksi MAANEUVO tulee todella tarpeeseen. Valmennamme kasvintuotannon neuvojia yhteistyökumppaniemme kanssa sekä viemme tutkimustietoa viljelijöiden ja neuvojien tarpeisiin, BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg kertoo.
Maan hyvä kasvukunto hiilensidonnan perusta
Maa – ja vesitekniikan tuki on vuonna 1949 perustettu vesitekniikan, siihen liittyvän ympäristötekniikan sekä maaperän suojelun tukija.
Carbon Action -hankkeessa on useita yhtymäkohtia niin maaperän kuntoon kuin peltojen toimivaan vesitalouteen, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä tukemme kohteena, Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuesta selvittää.
Hanke liittyy suoraan BSAG:n hallinnoimaan Carbon Action -alustaan (www.carbonaction.org), jossa tehdään korkealaatuista tutkimusta Ilmatieteen laitoksen johdolla peltomaan kyvystä varastoida ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sekä koulutetaan viljelijöitä hiilen varastoimiseen peltomaahan (hiiliviljely).
Kiinnostus Carbon Actioniin on ollut erittäin suurta sekä viljelijöiden, yritysten että päätöksenteon puolelta. Keskeisenä pullonkaulana hiiliviljelyn laajamittaisessa käytäntöön viemisessä on osaavien neuvojien koulutus sekä tulosten vieminen käytäntöön neuvojille ja viljelijöille, Hagelberg kertoo.
Osaaminen avainasemassa
Hanke vie myös käytäntöön Ruralia-instituutin vetämässä OSMO-hankkeessa kerrytettyä osaamista.
Maan kasvukunto ja viljelijöiden osaaminen ovat tärkeimmät maatalouden resurssit, joita pyrimme parantamaan valmentamalla yhdessä SYKEn ja ProAgrian kanssa 30 kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi ja käyttämään OSMO-hankkeessa tuotettuja maan kasvukunnon hoidon suunnittelun työkaluja ja menetelmiä, kertoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Tutkijat, neuvojat ja viljelijät ovat kukin kiireisiä työssään, eikä luontaista kanssakäymistä näiden kolmen toimijaryhmän välillä juurikaan ole. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan välttämättä, jotta tieto kulkee esteettömästi joka suuntaan. Viljelijät taas tarjoavat syötteitä tutkimukselle ja neuvojat taas ovat tärkeässä roolissa tutkimustiedon välittämisessä viljelijöille. MAANEUVO toimii yhdistävänä lenkkinä näiden tahojen yhteistyön aktivoimisessa, Hagelberg tähdentää.
MAANEUVO-hanke ratkaisee juuri näitä kysymyksiä. Nelivuotinen hanke myös mahdollistaa pitkäjänteisen säätiöiden välisen strategisen yhteistyön Carbon Action -alustalla.