Luomuperunan käyttöä ammattikeittiöissä estää sen heikko saatavuus suurempina erinä, korkea hinta ja ennen kaikkea alhainen jalostusaste. Mutta onnistuneitakin esimerkkejä luomuruokaperunan tuottajan ja ammattikeittiön liiketoimintasuhteista löytyy. Ruraliassa selvitettiin, miten se on onnistunut ja mitkä ovat olleet edellytykset sille.

Luomuruokaperuna on yksi viljelypinta-alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomuporkkanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Luomuruokaperuna menee pääsääntöisesti vähittäistavarakauppaan, mutta ammattikeittiöt ovat myös yksi ostajaryhmä.

Luomuperunaa käyttävät ammattikeittiöt, jotka ovat lähtökohtaisesti luomuun sitoutuneita. Syitä luomuperunan käyttöönottoon ammattikeittiöissä olivat mm. sen edullisuus ja käytön helppous, ympäristöohjelman toteuttaminen, eettisten periaatteiden noudattaminen tai laadukkaamman vaihtoehdon tarjoaminen.

Ruralia-instituutin tutkimuksessa tarkasteltiin menestyksellisten luomuperunan toimitusketjujen ja liiketoimintasuhteiden rakentumista ja tekijöitä niiden onnistumiseen niin tuottajan kuin loppukäyttäjän eli ammattikeittiön näkökulmasta.

Tämä tutkimus oli osa Peruna-alan yhteistyöryhmän (PAYR) koordinoimaa peruna-alan hanketta ”Perunan menekinedistämisen, tiedotuksen ja koulutuksen edistäminen”, jossa mukana olivat Perunantutkimuslaitos, Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti, ProAgria, Turun yliopisto, Kaffeli ry ja Klåvus Group Oy Ab. Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuviraston valtionavustusvaroista ruokaketjun toiminnan edistämiseen peruna-alalla.

Hanna-Maija Väisänen, Sari Iivonen: Luomuperunaa onnistuneesti ammattikeittiöihin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2018, Raportteja 177.

Lisätietoja:
Hanna-Maija Väisänen