Kolmasosa itsenäisen Suomen satavuotisesta historiasta on pitkä ajanjakso. Perusteita olisi katsoa mennyttä myös instituutin toiminnan vaikuttavuuden näkökulmassa. Vaikuttavuutta pitäisi analysoida yhteiskunnan, alueiden ja paikallisten kumppaneiden näkökulmasta. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että tuo ajanjakso on samalla ollut Suomessa niin maaseutupolitiikan kuin suomalaisen maaseutututkimuksenkin esiin murtautumisen aikaa. Maaseudun elinvoimasta on alettu puhua myös muista kuin maa- ja metsätalouden näkökulmista.