Ruralian juhlaseminaarissa maaseutujen ja kaupunkien vuorovaikutus monipuolisesti esillä
Ruralia-instituutti juhlisti 30-vuotismerkkivuottaan seminaarilla, jossa käsiteltiin ”Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä” -teemaa monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Tilaisuudessa palkittiin myös Ruralia-instituutin valokuvauskilpailun voittajat.

 - Ruralia-instituutissa ollaan hyvin tietoisia, että 30 vuotta lähes 400 vuotiaassa Helsingin yliopistossa ei ole vielä minkään sortin ennätys. Mutta toisaalta, juuri monitieteisenä, ratkaisukeskeisenä ja voimakkaasti yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävänä yksikkönä, se on ehkä kuitenkin ollut yliopistossa hieman aikaansa edellä. Esimerkiksi luomun eteen on tehty töitä koko ajan, silloinkin kun se oli kaikkea muuta kun trendikästä, Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki totesi avauspuheessaan.

Hänen mukaansa Ruralian toimintakulttuuriin on myös jalostunut aika syvällinen ymmärrys siitä, miten tieteellistä tutkimustietoa voidaan jatkojalostaa yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

- Olemme tehneet sitä myös monissa poliittisesti räjähdysherkissä teemoissa, kuten suurpetopolitiikka, maahanmuuttajat maaseudulla tai vaikkapa Talvivaaran kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset. Niissä tilanteissa ainoa akateeminen henkivakuutus on pysyä tutkimustietoon perustuvassa argumentoinnissa ja antaa poliitikkojen tehdä oma hommansa, Sami Kurki sanoi.

Vararehtori Hanna Snellman totesi tervehdyspuheenvuorossaan, että Ruralia-instituutin erityispiirteinä voidaan pitää kiinnostusta vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin, monitieteisyyttä, teorian ja käytännön yhdistämistä, verkostoitunutta toimintatapaa ja ongelmalähtöisyyttä.

- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukset saivat perustettaessa selkeän yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän: maaseudun elinolojen ja elinkeinojen kehittäminen. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta on Ruralian 30 toimintavuoden aikana tullut yhteiskunnallista vaikuttamista, Snellman sanoi.

Moderni maatalous kestämätöntä

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtori Ilkka Herlin otti juhlapuheessaan kantaa maaseutu-kaupunki teemaan globaalista näkökulmasta. Hänen mukaansa ilmastonmuutos ei ole globaalisti suurin ongelmamme vaan maaperä, joka modernin maa- ja metsätalouden seurauksena on menettänyt kykynsä sitoa hiiltä, se vain hukkaa sitä.

- Kestävän ruoantuotannon perustana on maaperästä lähteneen hiilen sitominen takaisin. Hiilen palauttaminen maaperään on ainoa tunnettu keino kääntää ilmastonmuutos. Tässä ollaan jo myöhässä, mutta sitä on kurottava kiinni, Ilkka Herlin huomautti.

- Ei maaseudut eikä kaupungit elä kestävästi nykyisessä modernissa muodossa, Herlin muistutti.

Ruralian valokuvauskilpailun tulokset julkistettiin

Ruralian-instituutin juhlavuotensa kunniaksi järjestämän valokuvauskilpailun tulokset julkistettiin juhlaseminaarin yhteydessä. Kilpailun teema ”Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä” osoittautui kilpailun tuomarin, ammattivalokuvaaja, valokuvataiteilija Katri Lassilan mukaan haastavaksi, mutta kärkikolmikon valinta oli kuitenkin helppo.

Valokuvauskilpailun tulokset ja valinnan perustelut:

  1. Kylältä kaupunkiin”, kuvaaja Hanna Sajapuro MikkelistäVoittajakuvassa yhdistyy vaikuttava valo koskettavaan teemaan, joka on historiallisestikin merkittävä. Koulutielle lähteminen maaseudulta kohti kaupunkia. Koulutus maaseutua ja kaupunkia yhdistävänä tekijänä on monen suomalaisen taustassa. Kuvassa näkyvät pienten henkilöiden hahmot peltojen lakeutta vasten, varhaisen aamun valo ja odotuksen tunnelma korostavat tulevan matkan merkitystä. Viiston valon esiin piirtämä ympäristö, värien pehmeys ja herkkyys tekevät kuvasta vaikuttavan samalla kun huoleton, dokumentaarinen sommittelu pitää sen elävänä. Kuva onnistuu vangitsemaan jotakin, joka koskettaa ja toimii monella tasolla.
     
  2. Lähiö”, kuvaaja Torsti Hyyryläinen MikkelistäSommittelu ja huumori ovat avainasemassa tämän kuvan onnistumisessa. Metsän piilosta kurkkiva kerrostalon kulma on lämmin ja huvittavakin huomio suomalaisesta kaupunkimaisemasta, joka maailman mittakaavassa on usein varsin vehreää. Luonnonläheisyys leimaakin edelleen suomalaisia kaupunkeja ja lähiöt maaseudun ja kaupungin hybridejä.
     
  3. Vihertää”, kuvaaja Leena Viitaharju SeinäjoeltaKuvassa maaseudun ja kaupungin suhde abstrahoituu mielenkiintoisella tavalla. Kiveyksen ja sitä reunustavan vihreän vuorottelu muodostuu vertauskuvaksi kaupungin ja maaseudun vuorottelusta. Kuvan läpi kulkevat diagonaaliset linjat tuovat siihen dynamiikkaa ja elävöittävät sitä mielenkiintoisesti.