Eläinlääketieteen tohtori Stefan Björkman julkaisi kiittäen hyväksytyn tohtorinväitöskirjansa vuonna 2017 ja suoritti samana vuonna kansainvälisen lisääntymistieteen erikoistumistutkinnon (Diplomate of the European College of Animal Reproduction).

Eläinlääkäri Stefan Björkman valmistui saksalaisesta Freie Universität Berlin -yliopistosta. Perusopintojensa aikana hän opiskeli myös Virossa ja Suomessa. Valmistumisensa kynnyksellä Björkman aloitti tutkijana professori Olli Peltoniemen sikatutkimusryhmässä, joka toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla. Björkman tutkii sikojen lisääntymistä. Kuusi vuotta sitten aloitettu työ johti tohtorinväitöskirjaan, joka hyväksyttiin kiittäen. Se oli koko osaston historiassa ensimmäinen näin korkean arvosanan saanut väitöskirja. Samaan aikaan eli vuonna 2017 Björkman suoritti loppuun erikoistumisopintonsa ja valmistui European College of Animal Reproduction -koulutusorganisaation sertifioimaksi kansainväliseksi lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäriksi (Diplomate ECAR, European Veterinary SpecialistTM in Animal Reproduction)

Björkmanin mukaan kumpikin tutkinto on tuonut oman lisänsä hänen osaamiseensa:
– Tohtorinväitöskirjassa paneuduttiin syvällisesti emakkojen lisääntymisterveyteen. Samalla opin, millaista tutkimustyön tekeminen ja näyttöön perustuvan tiedon kartuttaminen on. Kansainvälinen erikoistumistutkinto puolestaan tarjosi minulle laajemman näkökulman eläinten lisääntymiseen. Lisäksi sain siitä käytännön työkaluja eläinlääkärin toimen harjoittamiseen.

Väitöskirjassaan Björkman esitti olettamuksen, jonka mukaan pitkittynyt porsiminen heikentää emakkojen hedelmällisyyttä eli tiineystiheyttä. Tutkimustulosten perusteella emakot, joiden synnytys kesti pitkään eli yli 300 minuuttia, jäivät 3,4 kertaa todennäköisemmin tulematta uudelleen tiineeksi. Björkmanin mukaan suuria pahnueita synnyttävät emakot joutuvat koville varsinkin nykytilojen elinoloissa. Monilla tällaisista emakoista on vaikea synnytys, joka altistaa ne myöhemmin lisääntymissairauksille, etenkin kohtusairauksille. Aikanaan tämä voi johtaa lisääntymisvaikeuksiin ja jopa hedelmättömyyteen. Nämä sairaudet jäävät usein huomaamatta, ja kasvattajille niiden diagnosoiminen ja hoitaminen on vaikeaa.

Ratkaisuksi Björkman ehdottaa entistä syvällisempää perehtymistä siihen, miten suurten pahnueiden synnytykset ja synnytyskomplikaatiot vaikuttavat lisääntymisterveyteen.  Lisäksi Björkman esittää miten synnytyskomplikaatioita ja kohtusairauksia voidaan helposti diagnosoida kohdun ultraäänitutkimuksen kaltaisilla menetelmillä, joita kasvattajat voivat itse hyödyntää siankasvatuksessa. Näin synnytyshoidon taso paranee, mikä puolestaan edistää emakkojen hedelmällisyyttä ja pidentää niiden elinikää.

Tällä hetkellä Björkman työskentelee kliinisenä opettajana kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksella, jossa hän opettaa tuotantoeläinten lisääntymistiedettä. Vaikka opetus kattaa kaikki tuotantoeläinlajit, siat ovat edelleen lähinnä Björkmanin sydäntä. Opetuksen osa-alueita ovat synnytysoppi ja biotekniikat, kuten alkionsiirrot, sekä andrologia, johon kuuluu muun muassa uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen, spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisen tekniikat. Tulevaisuudessa Stefan aikoo osallistua uusiin sikatutkimushankkeisiin.

Väitöskirja
Parturition and subsequent uterine health and fertility in sows (englanniksi)

Hyödyllisiä linkkejä

European College of Animal Reproduction (ECAR) (englanniksi)