Ruohonjuuritasolta suuriin kestävyyskysymyksiin - Euroopan nurmitutkijat kokoontuvat virtuaalisesti Suomen johdolla

Helsinki on Euroopan nurmitutkijoiden hermokeskus 19.–21.10.2020, kun yli 300 asiantuntijaa kokoutuu Euroopan Nurmiyhdistyksen (EGF) 28. yleiskokoukseen, joka covid19-pandemian pakottamana pidetään virtuaalisena. Kongressissa aiheiden käsittely aloitetaan kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta ja siinä päädytään isoihin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta, ruokaturvasta, tuotannon taloudellisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Kongressin järjestävät Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Nurmien merkitys maan hiilivarojen vaalimisessa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ovat aktiivisen tutkimuksen kohteina Euroopan laajuisesti. Resurssien käytön tehokkuus nurmitaloudessa on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä pitkälti tutkimuksen ja teknologian kehittymisen myötä.

Nurmitutkimus monitahoisuudessaan edellyttää monitieteistä lähestymistapaa. Kongressissa aiheiden käsittely aloitetaan kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta, mutta siinä päädytään isoihin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta, ruokaturvasta, tuotannon taloudellisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Nurmituotannon tutkimuksen ja nurmien tärkeimmän käyttäjäryhmän eli märehtijöiden linkki on vahva, mutta samalla nurmille etsitään uusia käyttömuotoja muun muassa energian ja erilaisten materiaalien tuotannossa biojalostamokonsepteja kehittäen. Monitieteiseen joukkoon kuuluvat myös viljelijöitä osallistavat tiedonvaihtoon panostavat asiantuntijat, koulutus, hallinto, alan yritykset jne.

Korona pakotti kokouksen verkkoon

Tieteelliset kongressit samoin kuin muut tapahtumat joutuvat etsimään uusia toimintatapoja covid-19-pandemian takia. Esitelmien pito onnistuu verkon välitykselläkin, mutta verkostoituminen ja uusien ideoiden kehittely vaativat kekseliäisyyttä. Kongressin osallistujat pääsevätkin mm. virtuaaliselle retkelle suomalaiselle maaseudulle ja yrityksiin.

– Kokoukseen on ilmoittautunut eri puolilta Eurooppaa yli 300 osallistujaa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa fyysisissä kokouksissa, iloitsee kokousjärjestelyjä vetänyt EGF:n presidentti Mervi Seppänen Yara Suomi Oy:stä.

Kongressin tieteellinen anti on koottu massiiviseen julkaisuun, jossa on yhteensä 232 tieteellistä artikkelia. Mukana on alan parhaiden asiantuntijoiden laatimia pidempiä katsausartikkeleita sekä napakoita raportteja tuoreista tutkimuksista. Paperille painettuna kirja painaisi yli kaksi kiloa, mutta ilmestyy nyt ensimmäisen kerran vain sähköisenä ja on kongressin jälkeen vapaasti luettavissa verkossa.

Suomalaisessa maataloudessa nurmet ovat merkittävässä roolissa

Suomen peltoalasta noin 30 prosenttia kasvaa nurmea, joka on pohjoisiin olosuhteisiimme hyvin soveltuva viljelykasvi. Kongressin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja tutkimusprofessori Perttu Virkajärvi Lukesta näkee, että nurmikasveilla on merkittävä rooli tavoitellessamme yhä kestävämpää maataloustuotantoa.

– Nurmikongressissa jaamme uusimpia tuloksia koko tiedeyhteisön tietoon ja kehitämme uusia hypoteesejä testattavaksi. Esille nousseet asiat ovat myös vaikuttaneet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, toteaa Virkajärvi lukuisien kongressien kokemuksella.

Lisätietoja