Teemu Pulkkinen väittelee aiheesta WLAN-paikannuksen elinkaaren tukeminen

FM Teemu Pulkkinen väittelee keskiviikkona 19.8.2020 klo 12 aiheesta WLAN-paikannuksen elinkaaren tukeminen. Väitöskirja on osa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla ja Pervasive Data Science -ryhmässä tehtävää tutkimusta.

FM Teemu Pulkkinen väittelee keskiviikkona 19.8.2020 klo 12 Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen luentosalissa P674 (Yliopistonkatu 3, 6. kerros) aiheesta Supporting the WLAN Positioning Lifecycle. Vastaväittäjänä toimii professori Mikkel Baun Kjærgaard (Syddansk Universitet, Tanska) ja kustoksena apulaisprofessori Petteri Nurmi (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi. Väitöstilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/65906481101?pwd=M2k0d29QdGg1bStvZWxQV3lmR2lRUT09.

Teemu Pulkkisen väitöskirjatyö on osa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla ja Pervasive Data Science -ryhmässä tehtävää tutkimusta. Väitöskirjatyön ohjaajina ovat toimineet apulaisprofessori Petteri Nurmi ja yliopistonlehtori Patrik Floréen (Helsingin yliopisto).

WLAN-paikannuksen elinkaaren tukeminen

GPS-paikannus avattiin julkiseen käyttöön vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen sitä on voinut käyttää sijainnin paikantamiseen ulkotiloissa kaikkialla maailmassa. Sisätiloissa GPS-signaali kuitenkin harvoin läpäisee rakennuksia kyllin hyvin voidakseen tarjota vastaavaa paikannustarkkuutta.

Langattomat lähiverkot (WLAN), mukaan lukien tukiasemat ja käyttölaitteet, yleistyivät nopeasti samoihin aikoihin. Näiden verkkojen signaalien käyttö on siksi alusta asti tarjonnut lupaavia mahdollisuuksia sisätilapaikannukseen. Useimmissa ympäristöissä on jo valmiit WLAN-verkot, joten paikannuksen käyttöönotto on edullista verrattuna järjestelmiin, jotka vaativat erillisen laitteiston. Tämä johtuu osittain lisenssivapaasta taajuusalueesta, joka mahdollistaa kohtuuhintaiset päätelaitteet. WLAN-paikannuksen tarjoama tarkkuus on lisäksi riittävä monille sijaintipohjaisille palveluille, kuten suunnistamiselle ja paikkatietoisille mainoksille.

Näistä lupaavista alkuasetelmista ja laajasta tutkimuksesta huolimatta WLAN-paikannus ei ole kuitenkaan pystynyt lunastamaan paikkaansa pääasiallisena sisätilapaikannusmenetelmänä. Vaivannäöstä ei ole puutetta; vuosien saatossa on julkaistu yli 20 000 tieteellistä artikkelia sekä perustettu useita yrityksiä. Syitä tähän kehitykseen on useita. Ensinnäkin, paikannuksen pystyttäminen ja ylläpito vaativat aikaa ja vaivaa. Toiseksi, langattoman signaalin eteneminen ja vuorovaikutus ympäristön kanssa on hyvin monimutkaista, mikä tekee mallintamisesta vaikeaa. Kolmanneksi, eri teknologiat ja laitteet kilpailevat lisenssivapaan taajuusalueen käytöstä, mikä johtaa satunnaisiin paikannustarkkuuteen vaikuttaviin tietoliikennehäiriöihin.

Väitöskirja esittelee uusia menetelmiä, joilla voidaan merkittävästi pienentää paikannusjärjestelmän asennuskustannuksia, jakaa ympäristö automaattisesti osiin WLAN-paikannusta varten sekä tunnistaa mahdolliset langattomat häiriölähteet. Nämä kehitysaskeleet edesauttavat WLAN-paikannuksen yleistymistä jokapäiväiseen käyttöön.

Väi­tös­kir­jan saa­ta­vuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6352-3.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: teemu.pulkkinen@helsinki.fi.