Omaleimainen opintopolku – aiheita kiinnostuksen mukaan
Ensimmäinen syksy Viikissä oli uuden opettelua. Alun jälkeen opiskelu sujuvoitui, ”kun sai ideasta kiinni”, Abu toteaa. ”Opiskelun aikana sain hyviä ystäviä ja opetuksessa asioita käsiteltiin laajasti eri näkökulmilta”. Maatalousekonomian opintojen ohessa Abu kertoo opiskelleensa lisäksi osuuskuntatoimintaa sekä kehitysmaatutkimusta.
Hyvinkin erilaisten aihekokonaisuuksien opiskelulle löytyy looginen selitys, Abu selventää valintaansa. Suomea on rakennettu vahvasti osuuskuntatoiminnan pohjalta, hyvänä esimerkkinä tuttu S-ryhmä. Osuuskunnan toiminnan ymmärtäminen valottaa sitä, miten Suomessa on rakennettu maatalouden yritystoimintaa. Kehitysmaatutkimus puolestaan antaa eväitä ymmärtää kehittyvien maiden todellisuutta. Eurooppa on vahvasti panostamassa Afrikkaan, jonka kasvavilla markkinoilla on paljon kaupallista potentiaalia.
Maataloustieteet – tietoa ja konkretiaa
Maataloustieteet tarjoavat laajan opintokattauksen, josta voi poimia itseään kiinnostavia aiheita. Osa aiheista on helpompia, osa taas haastaa opiskelijaa. Matematiikan kanssa Abu kertoo vääntäneensä loputtomasti, mutta apua löytyi lopulta luovasti YouTube-videoista. Asioiden selkiintyminen itselle palkitsee, mutta työtä on tehtävä, Abu jatkaa. [Toim. huom.: matematiikan opetusta kehitetään parhaillaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opiskelijaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi.]
Maatilaharjoittelu toi opiskeluun konkretiaa ja lisäsi näkemystä maatalouden jokapäiväisestä aherruksesta. Tilataustan puute ei siis ole este alan opinnoille.
Kuinka sitten valita runsaasta opintotarjonnasta? Abulla on selkeä näkemys siitä, millaisiin oppiaineisiin maatalousekonomian opinnoissa kannattaisi panostaa: matematiikkaan, tilastotieteeseen ja R-ohjelman hallintaan. Maailma on dataa, ja tulevaisuudessa datan hallinta on iso osa esimerkiksi yritysten toimintaa. ”Yritysten on ennakoitava ja ennustettava, mihin dataa tarvitaan”, Abu täsmentää.
Taloustiede – vahva pohja yrittäjyydelle
Abu on ehtinyt opintojen ohella ja niiden jälkeenkin tehdä monia mielenkiintoisia kansainvälisiäkin projekteja, joista osa on sujunut toisia paremmin. Nyt henkilöstönvuokrausfirmassa toimitusjohtajana työskentelevä yrittäjä tähtää vahvasti tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 2022 alkaen Abun yritys, Burgal Oy, tarjoaa liikejohdon konsultointia tulevaisuuden henkilöstöjohtamisessa.
Ulkomaisen työvoiman määrä tulee lisääntymään Suomessa, ja yritysten on sopeuduttava tähän muutokseen. ”Uudenlainen työvoima edellyttää muutoksia henkilöstön johtamistapaan”, Abu avaa ajatteluaan. Vaikea nimi on turha este osaavan työvoiman palkkauksessa suomalaisyrityksissä. Henkilöstön monimuotoisuuden on aika konkretisoitua yrityksissä, muutenkin kuin esitteissä.
Vientihittinä turvallisuus – lohkoketjuilla tuotteille jäljitettävyyttä
Yrittäjän toinen selkeä lempiaihe on maatalouden digitalisoiminen lohkoketjuteknologian avulla. Lohkoketjuteknologian suomia mahdollisuuksia maataloudelle ei vielä tiedetä ja ymmärretä kunnolla. Tulevaisuuden visioissa ”maito ei ole enää vain hyödyke, vaan myös digitaalinen hyödyke”, Abu kuvailee, ”mikä puolestaan tuo hyödykkeelle uudenlaista lisäarvoa.” Maidon matkan vaiheet voidaankin tuotantoketjun eri kohdissa kirjata lohkoketjuihin, jolloin kuluttajalla on saatavilla luotettavaa ja avointa tietoa ostopäätöksen tueksi.
Maataloustuotteen turvallisuus ja jäljitettävyys tuntuvat Suomessa itsestään selviltä asioilta. Maailmalla tällaisesta varmuudesta on kysyntää. Ruokaväärennökset ovat maailmanlaajuinen miljardiluokan bisnes, joten turvallinen ja digitaalisesti jäljitettävä suomalainen tuote on vahva vientimahdollisuus. Maataloustuotteisiin linkittyvässä datassa on tulevaisuus ja loputtomasti mahdollisuuksia.
Maatalous maailmalla – tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia
Tulevaisuuden mahdollisuuksista innostunut yrittäjä tietää olevansa oikealla ja tärkeällä alalla. Maatalouteen liittyvät taloudelliset kysymykset ovat tulevaisuuden potentiaalisia kasvun ajajia, mutta myös kipupisteitä. Kehittyvissä maissa maatalous on merkittävä osa BKT:tä ja elinehto maiden pienviljelijöille. Vahvistamalla pienviljelijän asemaa saadaan aikaiseksi paljon konkreettista hyvää.
Maatalouteen liittyvät kysymykset ovat samalla myös globaaleja haasteita, joihin on vastattava. ”Hyvä esimerkki on vuoden 2011 arabikevät ja sen levottomuudet, jotka kumpusivat muun muassa ruoan saannin epävarmuudesta”, Abu huomauttaa. Maatalousekonomian opeilla ja työkaluilla voi siis vastata nykypäivän monenlaisiin haasteisiin.
Maatalousekonomia – tie lukemattomiin mahdollisuuksiin
Monipuolinen maatalousekonomian opintosuunnan moduuli maataloustieteiden kandiohjelmassa avaa mahdollisuuksia mielenkiintoiseen tulevaisuuteen. Abu kannustaakin nykyisiä ja tulevia opiskelijoita tarttumaan maatalousekonomian tarjoamiin mahdollisuuksiin:
”Taloustiede antaa näköaloja ja avaa mahdollisuuksia moniin asioihin. Kaikki alan työpaikat eivät välttämättä liity suoraan maatalouteen, mutta moni työllistyy kiinnostaviin tehtäviin esimerkiksi pankkeihin tai vakuutusyhtiöihin. Taloustiede ja maatalousekonomia antavat myös työkaluja tulevaisuuden haasteisiin, sillä ne huomioivat ympäristöasiat osana toimintaansa. Tämä on tarpeen muun muassa tulevaisuuden kestävässä teollisuudessa.”