Anni työskentelee nykyisin startup-yrityksessä, johon hän siirtyi yhdessä toisen innovaation taustalla olevan henkilön kanssa vuonna 2016. Anni oli opiskeluaikanaan tehnyt monenlaista ja luonnehtiikin opintojaan ja niihin liittyneitä töitä käytännönläheisiksi.
Agroteknologia liittyy moneen alaan
Anni Alitalo tuli opiskelemaan maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kiinnostuttuaan lukiossa kemiasta. Hän haki suoraan silloiseen maa- ja ympäristökemian kandiohjelmaan (nykyisin maaperä- ja ympäristötiede kuuluu maataloustieteiden kandiohjelmaan, kuten agroteknologiakin).
Anni on kotoisin maatilalta. Tämä yhdistettynä kiinnostukseen luonnontieteisiin oli tekijä, jonka takia hän koki, että maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta oli hänelle luontainen opiskelupaikka. Opiskellessaan Anni muistelee lukeneensa paljon erilaisia maatalous- ja metsätieteisiin liittyviä kursseja, mutta pääaineenaan hänellä oli maa- ja ympäristökemia ja sivuaineena ympäristömikrobiologia. Opintoihin liittyi myös bioprosessitekniikka, jota hän väitöskirjaa työstäessään opiskeli nykyisessä Aalto-yliopistossa. Alitalo sanoo bioprosessitekniikan opintojen tukeneen suuresti hänen osaamistaan.
Ylioppilaskylästä opiskelijavaihtoon
Opiskelut aloittaessaan Anni muutti Viikissä sijaitsevan Latokartanon ylioppilaskylän tyttötalon soluasuntoon. Ylioppilaskylän soluasunnoissa asuu soluittain viidestä seitsemään ihmistä, ja se sijaitsee aivan kampuksen tuntumassa ja opiskelijamenojen ytimessä. Alitalo kertookin, että ylioppilaskylään muutto loi hyvän pohjan sosiaaliselle elämälle uudessa kaupungissa.
Opintojensa loppuvaiheessa Anni oli myös puolen vuoden ajan opiskelijavaihdossa Itävallassa, Wienissä. Siellä opetuskielenä oli saksa, jota Anni kertoo harjoitelleensa osallistuessaan yliopistoliikuntaan paikallisten opiskelijoiden kanssa. Tämänhetkisessä työpaikassaan Anni kertoo saksan kielen olevan apuna lähinnä saksankielisissä vuorovaikutustilanteissa.
Opiskeluajan töistä lisää perspektiiviä ja polku työelämään
Opiskeluaikanaan Anni teki joinakin kesinä töitä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT, nyk. Luonnonvarakeskus eli Luke) Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hän toimi tutkimusapulaisena. Työ sisälsi kenttämestareiden kanssa koekenttien hoitoon, esimerkiksi näytteidenottoon liittyviä tehtäviä. Alitalo kokee opintoihinsa liittyvien käytännön töiden antaneen hänelle paljon perspektiiviä, jota luentosalissa ei ollut aina mahdollista saada.
Valmistuessaan maisteriksi Anni haki avoinna olevaan tutkijan tehtävään aiempaan kesätyöpaikkaansa MTT:hen. Työllistyttyään sinne tutkijaksi Anni työskenteli muutamissa eri projekteissa. Ensin hän aloitti maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa maaperäohjelmassa, mutta suuntasi myöhemmin väitöskirjansa tekemisen teknologian kehittämiseen, tarkemmin sanoen lietelannan ravinteiden fraktiointiin. Tämä aihe oli teknologiapainotteinen ja kuului siten agroteknologiaan.
Anni oli MTT:ssä töissä neljätoista vuotta. Siellä työskennellessään hän tapasi professori Erkki Auran, jonka kanssa hän alkoi kehittää bioreaktoreita liittyen metaanin tuottamiseen hiilidioksidista ja vedystä. Eri vaiheiden jälkeen innovaatiolle löytyi kaupallistaja. Innovaation ympärille perustettiin startup-yritys, jossa Anni työskentelee nykyisiin. Kaikkiaan yrityksessä on nykyään töissä kymmenisen henkilöä. Alitalo kertoo, että heidän tavoitteenaan ovat kotimaisten markkinoiden lisäksi myös kansainväliset markkinat, ja tällä hetkellä suurin asiakaskunta on teollisuus- ja energiasektori. Fossiilisen energian vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunnan eteen työskenteleminen ovat myös hänelle tärkeitä motivaattoreita.
Maataloudella on tärkeä merkitys Suomen tulevaisuudessa
Anni kertoo uskovansa maatalouden tulevaisuuteen Suomessa, sillä puhtaiden, kotimaisten tuotteiden tuottaminen on arvo jo sinänsä. Alitalon mukaan ilmastonmuutoksen edetessä Suomen tuotanto-olosuhteet ovat yhä arvokkaammat verrattuna lämpimämpiin maihin.
Alitalo arvioi, että työelämässä arvostetaan maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintojen antamia valmiuksia, sillä ne antavat teknillistä koulutusta laajemman kuvan luontoon ja ympäristöön liittyvistä mekanismeista ja luonnon lainalaisuuksista. Tämä on iso osa energiantuotannon kokonaisuutta ja ilmastonmuutoksen ymmärtämistä. Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta on avainasemassa näitä asioita ymmärrettäessä.