Väitös: Tuotantoeläimiin liitetty metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus - zoonoottisen leviämisen ehkäisy

Lukuisista eläinkontakteista huolimatta eläimistä ihmisiin tarttuvat eli zoonoottiset, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät ole Suomessa eläinlääkäreillä muuta väestöä yleisempiä. Eläinlääkärien suojautuminen tartunnanaiheuttajilta ja erityisesti tallien tarjoamat käsienpesumahdollisuudet ovat kuitenkin vaillinaisia. Siksi tilojen ja tallien omistajia sekä eläinlääkäreitä on erittäin tärkeää ohjeistaa hygienian tärkeydestä zoonoottisten taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemisessä.

ELL, VTM Marie Verkolan väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13.5.2022. Väitöskirjassaan Verkola selvitti tuotantoeläimiin liitetyn metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (LA-MRSA) ja laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavien suolistobakteerien esiintyvyyttä eläinlääkäreillä. Kyselytutkimuksella kartoitettiin hevosia ja tuotantoeläimiä talleilla ja tiloilla hoitavien eläinlääkärien hygieniakäytäntöjä itsensä ja potilaidensa suojaamiseksi antibiooteille vastustuskykyisiltä bakteereilta. Väitöskirjan kolmannessa osatyössä tutkittiin LA-MRSA:n kantajuutta suomalaisilla sioilla ja verrattiin tutkimuksessa eristettyjä kantoja geneettisesti Ruokaviraston seulontanäytteistä eristettyihin kantoihin. LA-MRSA:n esiintyvyyden vähentämiseksi toteutettiin koe, jossa LA-MRSA:ta kantaville sioille annosteltiin bakteerien viruksia eli faageja.

LA-MRSA:n esiintyvyys eläinlääkäreillä oli 0,3 % ja ESBL-bakteerien 3,0 %. LA-MRSA:ta kuitenkin todettiin ensimmäistä kertaa suomalaisella eläinlääkärillä, mikä osoittaa, että LA-MRSA on riski tuotantoeläinten kanssa työskenteleville myös Suomessa. Kyselytutkimuksessa eläinlääkärit raportoivat, että käsienpesumahdollisuudet olivat talleilla useammin puutteelliset kuin tuotantoeläintiloilla. Eläinlääkärien käsihygienia ja suojavarusteiden käyttö oli heikompaa hevosten kuin tuotantoeläinten kanssa työskennellessä eikä aina vastannut suosituksia.

Kolmannessa osatutkimuksessa sikojen todettiin kantavan hyvin pieniä määriä LA-MRSA:ta sieraimissaan ja ihollaan. Eristetyt kannat kuuluivat lähes poikkeuksetta Suomessa sekä eläimillä että ihmisillä yleisimpään nk. spa-geenityyppiin, ja olivat hyvin läheistä sukua seulonnassa eristetyille kannoille. Analyysin perusteella tämän menestyksekkään spa-geenityypin kannat ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen muuttumattomia usean vuoden ajan. Kantojen tarkempi tutkiminen voisi auttaa selvittämään, miksi tämän tyypin kannat ovat levinneet muiden spa-geenityypin kantoja paremmin.

Faagikokeessa LA-MRSA:n häätäminen tai vähentäminen ei onnistunut, mikä voi selittyä mm. oireettoman kantajuuden vähäisillä bakteerimäärillä. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää ihmisten faagiterapiaa kehitettäessä.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien on arvioitu aiheuttavan maailmanlaajuisesti vuosittain n. miljoona kuolemaa. Monet näistä bakteereista ovat zoonoottisia. Suomessa erityisesti metisilliiniresistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA) ja ESBL-suolistobakteereja esiintyy sekä ihmisillä että eläimillä. LA-MRSA:ta on todettu Keski-Euroopassa erityisesti sioilla ja juottovasikoilla, ja sen on todettu olevan riski tuotantoeläinten kanssa läheisessä kontaktissa työskenteleville kuten tilojen työntekijöille ja eläinlääkäreille. Suomessa LA-MRSA:ta löytyi viimeisimmän kartoituksen mukaan 77 %:sta sikojen teuraseriä. LA-MRSA:n osuus ihmisten MRSA-seulontanäytteistä on ollut kasvussa viime vuosina.

ELL, VTM Marie Verkola: Livestock-associated methicillin-resistant Staphylococcus aureus – studies on prevention of zoonotic transmission

Perjantaina 13.5.2022 klo 13.00 Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ls2), Latokartanonkaari 7, Viikki.

Unitube-livestream

Väitöskirjan sähköinen versio