- Käsihygienia ja henkilökohtaiset suojavarusteet ovat olennainen osa tarttuvien tautien torjuntaa. Tarkoitus on suojata sekä eläimiä tarttuvien eläintautien leviämiseltä että eläimiä ja eläinlääkäreitä zoonooseilta eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuvilta taudeilta. Hygieniakäyttäytymisellä on myös merkittävä rooli mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien leviämisen torjunnassa, kertoo hankkeen johtaja, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo.
Hygieniakäyttäytymistä ja käsihygieniaa on tutkittu ennen kaikkea sairaalaolosuhteissa. Suurin osa tutkimuksista on toteutettu terveydenhuollon piirissä ja muutamia eläinpuolella pieneläinvastaanotoilla. Useissa tutkimuksissa käsihygienian on todettu toteutuvan sairaaloissa ohjeistettua heikommin.
Työskentely tiloilla ja talleilla poikkeaa monella merkittävällä tavalla sairaalaolosuhteista. Käsihygieniapuitteista vastaa tilan tai tallin omistaja. Tuotantoeläinten ja hevosten kanssa työskennellessä kädet usein likaantuvat enemmän kuin sairaalaolosuhteissa, jolloin alkoholipohjainen käsihuuhde ei välttämättä riitä puhdistamaan käsiä, ja käsien pesun merkitys korostuu.
Tautisuojaustoimenpiteet ovat tärkeitä myös talleilla
Kyselytutkimukseen vastanneiden eläinlääkärien mukaan tuotantoeläintiloilla oli useammin asianmukaiset käsienpesumahdollisuudet kuin talleilla. Tutkimuksen perusteella tuontatoeläintiloilla ja talleilla työskentelevien eläinlääkärien käsihygienia ei usein toteudu suositusten mukaan. Lähes kaikki eläinlääkärit ilmoittivat käyttävänsä suojahaalaria tai -takkia työskennellessään tuotantoeläinten kanssa, mutta talleilla näin toimi alle kolmannes. Myös tutkimuksissa käytettyjen välineiden puhdistuksessa oli puutteita.
Jatkossa olisikin tärkeää huolehtia siitä, että kaikissa kotieläintiloissa on asianmukaiset käsienpesumahdollisuudet eli lämmintä vettä, saippuaa ja käsipyyhkeitä. Lisäksi alkoholipohjaista käsihuuhdetta tulee olla tarjolla, ja myös eläinlääkäreiden tulee pitää sellaista mukanaan. Käsihuuhde on ensisijainen vaihtoehto silloin, kun käsissä ei ole näkyvää likaa.
Eläinlääkäreiden koulutuksessa tulee painottaa käsihygieniaa ja varusteiden hygieniaa myös klinikkaolosuhteiden ulkopuolella tapahtuvassa työskentelyssä. Riittävän käsihygienian laiminlyönnin takana ovat saatavuuden ohella usein kiire, eläinten omistajien ja eläinlääkärien asenteet tai vähäisiksi arvioidut riskit. Myös välineiden puhdistamiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja sopivat tilat. Jatkotutkimukset ovat tarpeen, jotta suomalaisten eläinlääkärien hygieniakäytöksen taustalla olevia syitä voidaan selvittää.
-Tallit ja tuotantoeläintilat ovat hyvin erilaisia toimintaympäristöjä, ja on selvää, että tuotantoeläintiloilla on helpompi toteuttaa tiukkoja tautisuojaustoimenpiteitä. Toisin kuin talleille tuotantoeläintiloille on viralliset tautisuojausohjeet, ja yleensä tilallinen tarjoaa eläinlääkärille suojavaatteet ja saappaat. Vaikka talleilla on enemmän vierailijoita ja hevosliikenne on usein mm. kilpailutoiminnan takia hyvin vilkasta, monet hygieniatoimenpiteistä ovat sovellettavissa myös talliolosuhteisiin ja erityisesti useilla talleilla päivässä kiertävien ammattilaisten käyttöön, toteaa tohtorikoulutettava, eläinlääkäri Marie Verkola.
Työsuojelurahaston rahoittamaan Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit eläinlääkäreillä -hankkeen tutkimukseen osallistui 320 Suomessa laillistettua eläinlääkäriä ja väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet saanutta eläinlääketieteen kandidaattia. Tutkimukseen liittyvään kyselyyn vastasi 262 eläinlääkäriä, joista 129 teki ns. kiertävää praktiikkaa tuotantoeläintiloilla ja/tai talleilla. Aineisto kerättiin Eläinlääkäripäivillä 2016. Hankkeen tutkimusryhmään kuului tutkijoita Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja Ruokavirastosta.
Alkuperäinen artikkeli
Verkola, M, Järvelä, T, Järvinen, A, Jokelainen, P, Virtala, A-M, Kinnunen, PM, Heikinheimo, A. Infection prevention and control practices of ambulatory veterinarians: A questionnaire study in Finland. Vet Med Sci. 2021; 00: 1– 12.
Hankkeesta aiemmin julkaistu raportti ja tieteellinen artikkeli:
Raportti
Verkola M. (toim), Järvinen A., Kinnunen P.M., Lindqvist K, Heikinheimo A. Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit eläinlääkäreillä. Loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta N:O 116105. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018.
Yhteystiedot
Hankkeen johtaja ELT Annamari Heikinheimo, puh. 044 27 26 508, annamari.heikinheimo@helsinki.fi, @AnnuHeikinheimo
Tohtorikoulutettava ELL, VTM Marie Verkola, puh. 050 448 66 17, marie.verkola@helsinki.fi, @marieverkola
Zoonoottinen mikrobilääkeresistenssi -tutkimusryhmän verkkosivut