Helsingin yliopiston Logopedian osaston Facebook-ilmoitus ei jättänyt minua rauhaan: siinä etsittiin väitöskirjatutkijoita MULTILINGUA-hankkeeseen tutkimaan maahanmuuttajataustaisten, monikielisten lasten kielenkehitystä ja kielellisen pienryhmäintervention vaikutusta kielen eri alueisiin. Homma kiinnosti minua useastakin syystä. Valmistuttuani HY:n logopedian koulutusohjelmasta melko kauan sitten (lue: ammoin) tuumin, miten mielenkiintoista olisikaan tehdä jatko-opintoja ja väitellä tohtoriksi. Siihen ei ollut mahdollisuutta, sillä perheeni pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja suuntasi ulkomaille 12 vuodeksi. Näin monikielisyys astui elämääni. Sain seurata omien lasteni eri-ikäisinä aloittamaa toisen kielen omaksumista ja heidän erilaisia oppimispolkujaan. Opinpa itsekin kokonaan uuden kielen, mistä olen valtavan kiitollinen.
Suomeen palattuani aloitin työt puheterapeuttina. Poissaolomme aikana moni asia oli muuttunut. Suomesta oli tullut käytännössä koko maan laajuisesti monikielinen ja -kulttuurinen. Työssäni perheneuvolan puheterapeuttina ja myöhemmin omassa yrityksessäni olen saanut kohdata ja auttaa isoa joukkoa monikielisiä lapsia.
Monikieliseksi kasvaminen saattaa käydä helposti, tai sitten ei. Toisella kielellä opiskeleminen on aina vaikeampaa kuin omalla äidinkielellä, mutta erityisen haastavaa, jos kakkoskieltä on alettu omaksua myöhään. Näitä haasteita tarkastellessa minussa nousi kiinnostus ja päätös: tarttis tehdä jotain!
Päästyäni MULTILINGUA-tutkimusryhmän jäseneksi vuonna 2022 sain vapaasti löytää juuri minua kiinnostavan osa-alueen kakkoskielen omaksumisesta. Kiinnostuin monikielisten lasten lukemaan oppimisesta kokonaisuutena: siitä, miten suomen kielen äänteet ja fonologinen järjestelmä omaksutaan ja miten tämä johtaa teknisesti sujuvaan lukemiseen. Hyvä lukutaito on olennainen koulumenestyksen kannalta, mikä ohjaa monikielisen lapsen polkua eteenpäin elämässä.
Tällä hetkellä kirjoitan raporttia yksi- ja monikielisten, 9–10-vuotiaiden lasten lukemisesta. Fokuksessani ovat suomen kielen erityispiirteen, foneemin kestoeron, sekä foneemin laadun (konsonantti/vokaali) vaikutus lasten lukemiseen suomen kielellä. Todella mielenkiintoisia tuloksia on luvassa! Ajattelen, etten tuota uutta tietoa vain uuden tiedon vuoksi, vaan katson kauemmas. Mitä voimme tehdä, jotta monikieliseksi kasvaminen on helpompaa, suomen kielellä lukeminen luistavaa ja ovet hyvään tulevaisuuteen auki kaikille koululaisille kielitaustasta riippumatta?