Virtuaalitodellisuusympäristö (VR-ympäristö) on tietokoneella luotu, kolmiulotteinen interaktiivinen ympäristö. VIRE-hankkeessa tutkitaan virtuaalitodellisuusympäristössä toteutetun pelinomaisen harjoittelun vaikutusta sosiaalisen kielen ymmärtämistaitoihin lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Vaikutuksia tarkastellaan digitaalisella online-seurannalla. Projektissa tutkitaan myös, miten virtuaaliympäristössä havaitut sosiaalisen kielen ymmärtämistaidot ovat yhteydessä ymmärtämiseen arjen todellisissa vuorovaikutustilanteissa. Yhteyksiä arvioidaan vertaamalla ymmärtämistä VR-ympäristössä videoituihin vuorovaikutustilanteisiin sekä vanhempien kyselyvastauksista saatuun tietoon.
PI: Minna Laakso
Tutkimusryhmä: Satu Paavola (Helsingin yliopisto), Satu Saalasti (Itä-Suomen yliopisto), Tuuli Immonen ja Ahmed Geneid (HUS) yhteistyössä Peili Vision Oy:n kanssa.
Tässä Työterveyslaitoksen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin kuulokojekuntoutuksen vaikutusta arjen vuorovaikutustilanteisiin. Kuntoutujat olivat työikäisiä ja heillä oli lievä tai kohtalainen kuulovamma. Aiemmissa tutkimuksissa kuulovamman haittojen on todettu näkyvän ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Stressaavat sosiaaliset kokemukset voivat johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen ja sosiaalisista tilanteista eristäytymiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuulovamman seurauksia arjessa ennen kuulokojeen hankkimista, kuulokojekuntoutuksen aikana ja kuntoutuksen jälkeen. Kahdeksan kuukauden seurantajakson aikana yhteensä 144 kuulokojeen ensikäyttäjää täyttivät kolme itsearviointikyselyä. Pienemmältä otokselta videoitiin lisäksi vierailut kuulokeskuksessa (keskustelut audionomin ja/tai audiologin kanssa) sekä vuorovaikutustilanteita töissä ja kotona.
Tutkimustulokset tukevat kuulovammaisten työikäisten elämänlaadun parantamista. Tulokset nostavat esiin myös parhaat audiologiset käytännöt, joita voidaan hyödyntää kuulokojekuntoutuksen suunnittelussa ja ammattilaisten koulutuksessa.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2011–2014, Työsuojelurahasto 2012–2013.
PI: Minna Laakso
Tutkimusryhmä: Tarja Aaltonen, Vappu Carlson, Mervi Karhunen, Elviira Kontosalo, Inka Koskela, Eila Lonka, Vilma Martikainen, Tiina Pakka, Juha Ranta, Johanna Ruusuvuori, Inkeri Salmenlinna ja Kati Turunen yhteistyössä Kati Pajon ja Antti Aarnisalon (HUS) sekä Päivi Husmanin, Pirjo Juvonen-Postin ja Nina Nevalan kanssa (Työterveyslaitos).
Julkaisut
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa suomenkielisten lasten kielen ja vuorovaikutustaitojen neurotyypillisestä kehityksestä. Projekti on perustutkimusta, joka tähtää kliinisiin sovelluksiin.
Tutkimuksen pitkittäisaineistoa käytetään parhaillaan What’s the point in pointing? -tutkimuksessa (vastuututkija Laura Kanto, Jyväskylän yliopisto), jossa verrataan yksikielisten (suomi) ja kaksikielisten KODA-lasten (suomi ja suomalainen viittomakieli) osoituseleiden käyttöä.
Tässä tutkimuksessa on kerätty kahdenlaista aineistoa. Pitkittäisaineisto (Helsinki Longitudinal Child Language Corpus) koostuu kotioloissa videoiduista vuorovaikutustilanteista, joissa seurataan viittä lasta yhdeksän kuukauden iästä viiteen vuoteen asti. Poikittaisaineistossa (Helsinki Cross-Sectional Child Language Corpus) tarkastellaan puolestaan yhteensä kolmenkymmenen 3-, 4- tai 5-vuotiaan lapsen videoituja kotivuorovaikutustilanteita. Lapset keskustelevat vuorovaikutustilanteissa vanhempansa, sisaruksensa tai ystävänsä kanssa.
Lasten vuorovaikutustaitojen kehitystä tarkastelevat tutkimuksesta ovat osoittaneet, kuinka osallistujat rakentavat vuorovaikutusta yhdessä sekä kielellisin että ei-kielellisin keinoin, ja miten lapset oppivat korjaamaan puhettaan yhteistyössä vuorovaikutuskumppanin kanssa. Fonologiaan keskittyvät tutkimukset ovat lisäksi kartoittaneet suomenkielisten lasten äänteiden hallintaa.
Tutkimusprojekti on tuottanut yhteensä 20 tieteellistä julkaisua, kolme väitöskirjaa ja 25 maisterintutkielmaa lasten kielestä ja vuorovaikutuksesta, viimeisimmän vuonna 2020.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2004–2007, Emil Aaltosen Säätiö 2004–2006, Helsingin yliopiston Tutkijakollegium 2005–2008.
PI: Minna Laakso
Tutkimusryhmä: Tuula Savinainen-Makkonen, Tuula Tykkyläinen, Riitta Ronkainen, Katri Saaristo-Helin, Inkeri Salmenlinna, Laura Oksala, Tuuli Salonen, Mirve Soininen yhteistyössä Mike Forresterin (University of Kent), Hilary Gardnerin (University of Sheffield), Kerttu Huttusen (Oulun yliopisto) ja Laura Kannon (Jyväskylän yliopisto) kanssa.
Puheterapian vuorovaikutuksellisuutta ja vuorovaikutuksen vaikuttavuutta on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Tämän projektin tavoitteena on lisätä aiheesta tietoa tutkimalla vuorovaikutuskäytäntöjä videoiduista puheterapiatilanteista ja vertaamalla löydöksiä perinteisten kielellisten arviointimenetelmien ja itsearviointien tuloksiin.
Tutkimus seuraa asiakkaan ja puheterapeutin välisiä vuorovaikutustilanteita kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Aineisto on kerätty vuoden puheterapiajakson ajalta. Tutkimus hahmottaa puheterapian vaiheet ja konseptoi kuntoutuksen uudella tavalla. Laadullinen tutkimustieto vuorovaikutuskäytännöistä ja puheterapian toimijoiden kokemukset rakentavat yhdessä moniulotteisen näkökulman puheterapian vuorovaikutuksellisesta muutosprosessista.
PI: Minna Laakso
Tutkimusryhmä: Tuula Tykkyläinen ja Jenni Takala
Tämä tutkimus tarkastelee afaattisten henkilöiden keskusteluja. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä afaatikkojen kotona videoidusta keskustelutilanteesta ja kymmenestä puheterapiassa videoidusta vuorovaikutustilanteesta. Aineisto on kerätty osana Managing the problems of speaking and understanding in conversations of speakers with aphasia -projektia.
Tutkimusyhteistyötä tehdään seuraavien projektien kesken:
Novel word learning and its neural underpinnings in post-stroke aphasia: a longitudinal study (Leena Tuomiranta, Helsingin yliopisto) ja Language Processing in Adults (Kati Renvall, Turun yliopisto).
Rahoitus: Suomen Akatemia, nro 49250 ja Suomen Akatemia, nro 41193 2000–2002 (PI Minna Laakso).