Aloitin reilu vuosi sitten yliopistotutkijana MULTILINGUA-hankkeessa, kun Alfred Kordelinin säätiö myönsi hankkeelle kaksivuotisen tutkimusrahoituksen. Minua kiinnostaa aikuisten ja lasten toisen kielen oppiminen, ja hankkeen myötä voin yhdistää osaamiseni fonetiikan ja varhaiskasvatuksen aloilta.
Teimme viime syksyn ja talven aikana tiivistä yhteistyötä eri tahojen, kuten varhaiskasvatuksen toimijoiden ja Lukukeskuksen kanssa. Hyödynsimme tutkimuksessamme Lukukeskuksen monikielisille vanhemmille suunnattua, lukemiseen kannustavaa materiaalia. Keväällä 2025 pääsimme toteuttamaan dialogiseen lukemiseen keskittyvän intervention kahdessa päiväkotiryhmässä, joissa oli monikielisiä lapsia. Lapset osallistuivat pienryhmissä noin kuuden viikon mittaiseen pilottitutkimukseen.
Kevään aikana vastuullani oli lukuhetkien pitäminen päiväkodissa. Luimme yhdessä lasten kanssa kaksi suomenkielistä kuvakirjaa vuorovaikutteisesti ja lapsia osallistavasti. Lukuhetken jälkeen lapset saivat kotiin luettavaksi vastaavan kuvakirjan omalla äidinkielellään (englanti, somali, venäjä) sekä Lukukeskuksen materiaalia.
Dialogisesta lukemisesta lisää sanoja ja keinoja vuorovaikutukseen
Dialogisen lukemisen periaatteiden mukaan lapsi rohkaistuu kertomaan tarinaa yhteisten lukuhetkien ja kuvien tutkimisen myötä. Koska osa interventioon osallistuneista lapsista oli vielä suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa, käytin aikaa yksittäisten sanojen havainnollistamiseen ja selittämiseen. Otin lukuhetkiin mukaan myös nukkeja, joita lapset saivat käyttää osana vuorovaikutusta. Menetelmässä toistolla on suuri merkitys, ja luimmekin kirjoja useita kertoja, jotta sanat ja tarina tulivat vähitellen tutuiksi.
Alustavien havaintojen perusteella näyttää siltä, että lapset hyötyvät dialogisesta lukemisesta. Yksittäinen lapsi on saanut lisää sanoja ja keinoja olla vuorovaikutuksessa suomeksi. Omalla äidinkielellä lukeminen tukee myös toisen kielen oppimista. Tutkimuksen tavoitteena on kannustaa perheitä käyttämään omaa äidinkieltään lastensa kanssa ja siten tukea sekä lasten kielenoppimista että äidinkielen arvostusta. Olikin hienoa kuulla intervention loppupuolella, kun lapset kertoivat pienryhmätilanteessa spontaanisti ja innostuneesti toisilleen, millä kielellä heillä luettiin kirjaa kotona.
Seuraavaksi menetelmää on tarkoituksena tutkia laajemmin varhaiskasvatuksessa, jossa henkilökunta toteuttaa lukutuokiot monikielisten lasten kanssa. Tavoitteena on kehittää ja levittää menetelmää laajempaan käyttöön, jotta yhä useampi lapsi saa tukea suomen kielen oppimiseensa.