Professori Gertjan Medema, KWR Water Research Institute, esitteli mikrobilääkeresistenssin esiintymistä vesissä ja keinoja arvioida ja hallita mikrobilääkeresistenssiin liittyviä terveysriskejä juomavedessä. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Annastiina Rytkönen käsitteli molekyylibiologisia menetelmiä, joilla havaitaan geenejä ja joita voidaan hyödyntää pintavesien ulosteperäisen saastumisen alkuperän selvittämisessä.
Johtava toksikologi Milou Dingemans, KWR Water Research Institute, sekä toimitusjohtaja Heiko Teuber, Het Waterlaboratorium, antoivat yleiskuvan Alankomaiden juomavesisektorilla käytettävistä bioaktiivisuustesteistä, mukaan lukien EDA-lähestymistapa (effect-directed analysis) ja sen käytännön sovellukset. Työelämäprofessori Elin Lavonen, Aalto-yliopisto ja Biocell Analytica, esitteli laajasti vaikutusperusteisia menetelmiä sekä niiden tähänastista käyttöä vedenlaadun seurannassa Suomessa ja Ruotsissa.
Talousveden tuotannon teknologia- ja raakavesilähteistä vastaava johtaja Rona Vink, Evides Drinking Water Company, esitteli uuden talousveden tuotannon pilot-mittakaavan laitoksen tutkimustuloksia. Pilottilaitos rakennettiin ja sen avulla tutkittiin, että yhtiö pystyy toimittamaan luotettavasti talousvettä myös tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Raed Al-Juboori keskittyi kehittyviin AOP-hapetusprosesseihin (advanced oxidation process) eli edistyksellisiin hapetusprosesseihin, niiden optimointiin sekä soveltamiseen mikrosaasteiden poistossa. Helsingin yliopiston professori Tarja Pitkänen ja KWR Water Research Instituutin Renske Hoondert toimivat puheenjohtajina.
Paneelikeskustelun puheenjohtajina toimivat Anna Mikola, Aalto-yliopisto, sekä Stefan Kools, KWR Water Research Institute. Panelisteina olivat esitelmöijien Gertjan Medeman, Milou Dingemansin ja Elin Lavosen lisäksi Panu Laurell Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. Yleisö osallistui keskusteluun esittämällä erinomaisia kysymyksiä ja kommentteja. Oli mielenkiintoista kuulla kolmen eri maan asiantuntijoiden keskustelua erilaisista haasteista ja tulevaisuuden näkymistä talousveden tuotantoon liittyen. Vaikka tulevaisuuden haasteet voivat tuntua huolestuttavilta, ajatusten vaihto tarjosi toiveikkaita ja innostavia näkymiä ongelmien ratkaisemiseen uuden tiedon, vedenlaadun seurannan ja tieteellisen kehityksen avulla. Seminaariin osallistui paikan päällä yli 30 osallistujaa, ja verkossa lähes 40 osallistujaa.