Saastelähdejäljityksellä voidaan tunnistaa uimaveden hygieenistä laatua heikentäviä tekijöitä ja rannan kunnostustarpeita

Tutkimuksessa lajispesifisiä geenimarkkereita hyödyntämällä selvitettiin uimarannan suolistoperäisen saastumisen alkuperää.
Saastelähdejäljityksellä tuotettu tieto auttaa kohdentamaan korjaavia toimenpiteitä

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisprojektissa selvitettiin ulosteperäisen saastumisen esiintymistä Marjaniemen uimarannalla ja tutkittiin alueen mahdollisia saastelähteitä. Marjaniemen uimarannalta kerättiin näytteitä viikoittain kesän 2024 aikana. 

Tutkimustulokset osoittivat, että Marjaniemen uimarannan vesi oli pääasiassa hyvälaatuista. Jokaisesta tutkitusta uimavesinäytteestä havaittiin kuitenkin tasalämpöisten eläinten suolistoperäistä saastutusta ilmentävää GenBac3-markkeria. Uimavedestä havaittiin usein myös lintujen ulosteperäisiin bakteereihin viittaavaa GFD-geenimarkkeria, mikä ei ole yllättävää, kun lintujen tiedetään viihtyvän alueella. Lisäksi uimavedestä havaittiin ihmisperäistä HF183-markkeria.

Rannalla sijaitsevien hulevesikaivojen ylivuodot rankkasateiden aikaan tunnistettiin todennäköiseksi saastelähteeksi. Hulevesikaivoista havaittiin korkeita lukumääriä E. coli -bakteereita, suolistoperäisiä enterokokkeja ja yleistä GenBac3-geenimarkkeria. Myös lintu-, koira- ja ihmismarkkereita havaittiin hulevesikaivoista. Uimarannan lähelle laskevasta Mustapurosta havaittiin rankkasateiden aikaan korkeampia pitoisuuksia GenBac3-yleismarkkeria, ja rankkasateet voivatkin huuhtoa esimerkiksi eläinten ulosteita maalta veteen. Mustapuron laskupaikalta ulostemikrobeja voi kulkeutua myös uimarannalle.

Uimavedestä ei todettu noroviruksia. Uimavedestä havaittujen kampylobakteerien lukumäärät olivat alhaisia. Kampylobakteerit voivat aiheuttaa terveyshaittaa, jos niitä on uimavedessä runsaasti ja uimari nielee vettä uidessaan.

Saastelähdejäljityksellä tuotettu tieto voi auttaa kohdentamaan korjaavia toimenpiteitä tehokkaammin, jolloin uimaveden laatua voi jatkossa parantaa. Tutkimuksessa havaittiin, että hulevesikaivojen ylivuoto kovien sateiden aikana tulisi estää paremmalla suunnittelulla, sijoittelulla ja kaivojen kunnossapidolla. Myös lintujen ja koirien ulosteita tulisi tehokkaammin vähentää uimarannalta ja sen läheisyydestä.

 

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle toimitettu tutkimusraportti on luettavissa jaoston verkkosivuilta (hel.fi).

 

Lisätietoja:

Annastiina Rytkönen

Väitöskirjatutkija

Helsingin yliopisto

puh. 0294158213

annastiina.rytkonen@helsinki.fi

Tarja Pitkänen

Apulaisprofessori

Helsingin yliopisto

puh. 0294157142

tarja.m.pitkanen@helsinki.fi