Uusi tutkimus esittelee ensimmäisen Pohjoismaat kattavan vertailun jätevedenkäsittelyjärjestelmistä EU:n uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin (Urban Wastewater Treatment Directive, UWWTD) puitteissa. Tutkimus tarjoaa keskeisiä näkemyksiä alueen valmiudesta laajennettuun jätevesipohjaiseen seurantaan (wastewater-based surveillance, WWS) sekä tehostettuihin käsittelyvaatimuksiin, jotka astuvat voimaan vuonna 2025. Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), norjalaisen NORCE-tutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston tutkijat toteavat, että 85–90 % Pohjoismaiden asukkaista on liitetty keskitettyihin jätevedenpuhdistamoihin. Tämä luo vahvan perustan laajamittaiselle jätevesipohjaiselle seurannalle, joka koskee mikrobilääkeresistenssiä (AMR), taudinaiheuttajia ja muita uusia haitta-aineita.
Tutkimus yhdisti Webropol-kyselyn ympäristöviranomaisille, jätevesiasiantuntijoille ja päätöksentekijöille systemaattiseen katsaukseen tieteellisestä ja viranomaiskirjallisuudesta. Vastauksia saatiin Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Färsaarilta, ja niitä täydennettiin EU- ja kansallisilla tilastoaineistoilla. Tutkimus tarjoaa ensimmäisen alueellisen kokonaiskuvan yhdyskuntajätevedenkäsittelyn kattavuudesta, prosesseista, sääntelystä ja UWWTD:n toimeenpanoon liittyvistä tulevista haasteista.
Korkeasta kattavuudesta huolimatta jätevedenkäsittelyn taso vaihtelee huomattavasti Pohjoismaiden välillä. Toissijainen käsittely on käytössä lähes kaikissa jätevedenpuhdistamoissa Suomessa ja Ruotsissa, kun taas Islannissa sitä sovelletaan vain noin 4 %:ssa laitoksista. Tanska, Suomi ja Ruotsi noudattavat lisäksi tiukkoja purkuvesivaatimuksia herkän Itämeren suojelemiseksi. Sen sijaan Norja ja Islanti kohtaavat erityisiä maantieteellisiä ja ilmastollisia haasteita, kuten vuoristoisen maaston, harvan asutuksen, kylmän ilmaston ja meripurkujen yleisyyden. Nämä tekijät vaikuttavat kehittyneiden käsittelytekniikoiden, kuten ravinteiden poiston, niin sanotun kvaternäärikäsittelyn ja mikrosaasteiden vähentämisen, toteuttamiskelpoisuuteen.
Uudistettu EU:n jätevesidirektiivi tuo mukanaan uusia vaatimuksia, kuten rutiininomaisen mikrobilääkeresistenssin seurannan, laajennetun haitta-aineiden tarkkailun sekä tehostetun ravinteiden poiston. Pohjoismailla on vahva infrastruktuuri ja sääntelykehys, mutta haasteita on edelleen. Kylmä ilmasto ja ikirouta vaikeuttavat typenpoistoa. Norjan, Islannin ja Grönlannin syrjäiset alueet rajoittavat keskitettyjen järjestelmien käyttöä. Pienet kunnat kamppailevat rahoitus- ja henkilöstöresurssien kanssa, ja vanhat rannikkopurkupaikat edellyttävät kalliita päivityksiä.
”Yksi kaikille sopiva ratkaisu ei toimi Pohjoismaissa – tiheästi asuttujen Itämeren rannikkokaupunkien ja syrjäisten arktisten yhteisöjen väliset erot ovat huomattavia. Räätälöidyt strategiat ja kestävät järjestelmät ovat välttämättömiä oikeudenmukaisen ja kestävän sanitaation saavuttamiseksi”, toteaa postdoc-tutkija tohtori Ananda Tiwari. Tutkimus toteutettiin osana NordForskin rahoittamaa TRUSTME-hanketta:
Viitattu julkaisu (saatavilla ainoastaan englanniksi):
Tiwari, A., Valkama, K., Krolicka, A., Miettinen I.T., Pitkänen T. Coverage and treatment practices in Nordic wastewater treatment plants under the recast EU urban wastewater treatment directive. Discov Water 5, 105 (2025).