Myös omassa tutkimusaineistossamme, joka on kerätty 2019–2020 (ennen pandemian alkua), on nähtävissä eroja nuorten voimavaroissa ja resilienssiä vahvistavissa resursseissa (Koirikivi ja kumppanit, 2021; Benjamin ja kumppanit, painossa). Suurimmalla osalla nuorista on myönteinen suhde huoltajiinsa, vertaisiinsa ja kouluunsa, tai ainakin joihinkin näistä. Tällaiset suhteet muodostavat voimavarareservin ja kannattelevat nuorta vastoinkäymisiä kohdatessa. Myönteiset ihmissuhteet ja kouluun kuulumisen tunne ovat nuorille hyvinvoinnin ja resilienssin kivijalkoja. Ne ovat myös vahvasti yhteydessä kokemukseen elämän merkityksellisyydestä. Suurin osa nuorista kokee voivansa vaikuttaa positiivisesti toisten ihmisten elämään, millä on positiivinen yhteys kokemukseen elämän mielekkyydestä. On kuitenkin huomionarvoista, että pienellä osalla nuorista nämä voimavarat ja kokemukset ovat merkittävästi muita heikompia.
Nuoret korostavat koulujen oppilashuoltotoiminnan merkitystä
Heikko hyvinvointi voi ilmetä sekä fyysisinä että psyykkisinä oireina ja nuorten jaksamista tulisikin tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Suomen kouluissa on kansainvälisesti ainutlaatuinen oppilas- ja opiskeluhuollon malli, joihin kuuluvat pedagogisen tuen lisäksi sekä terveyspalvelut että psykososiaalisen tuen palvelut. Tutkimusaineistoissamme toistuu kuitenkin nuorten huoli koulun tukipalvelujen riittämättömyydestä heidän omiin tai vertaistensa tarpeisiin nähden. Nuorten visioissa pääsy opiskeluhuollon toimijoiden luo olisi parhaimmillaan vaivatonta ja matalan kynnyksen takana, jotta keskustelutukea voisi saada jo ennen ongelmien kärjistymistä. Nuorten esille nostamat ajatukset puhuvat myös moniammatillisen yhteistyön ja sen saavutettavuuden tärkeydestä.
On huomionarvoista, että nuoret tuovat näkemyksissään esille yhteyden yksilön hyvinvointia tukevien keinojen ja negatiivisten kehityskulkujen, esimerkiksi väkivaltaisten asenteiden ja radikalisoitumisen välille. Kysyessämme nuorilta keinoista ennaltaehkäistä vihamielisten asenteiden syntymistä koulussa, monet vastaajat korostivat keskeisinä asioina koulussa tarjottavaa moniammatillista tukea, yhteisöllisyyden kokemusta, mahdollisuuksia käydä avoimia keskusteluja eri aiheista ja kohdata erilaisia ihmisiä oppilaitosten arjessa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen onkin asia, johon tulisi tarttua tarmokkaasti uusilla hyvinvointialueilla.
Paitsi nuorten itsensä mielestä, myös omien tutkimustulostemme että aiempien tutkimusten valossa on selvää, että oppilaitoksissa tarjotut tukipalvelut ovat ensisijaisessa asemassa nuorten hyvinvoinnin tukemisen ja ongelmien varhaisen puuttumisen näkökulmista ja niitä tulisi entisestään kehittää.