Sen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein, vuosittain noin 60 uutta tapausta/100 000 alle 15-vuotiasta lasta. Euroopassa alle 5-vuotiaiden diabetekseen sairastuvien lasten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuosina 2005–2020. Sairauden syntymekanismit ovat vielä pääosin tuntemattomia. Sairauden ehkäisyyn ei ole myöskään vielä löydetty toimivia keinoja; tämä edellyttäisi tautiprosessin syvempää ymmärtämistä.
Diabetekseen liittyvät autovasta-aineet
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat. Vaikka sairauden syntymekanismi on tuntematon, sen kehittymiseen liittyy T-soluvälitteinen beetasolujen tuho. Sairauden puhkeamista edeltää oireeton prekliininen vaihe, joka voi kestää muutamasta kuukaudesta yli 20 vuoteen ja tämän vaiheen aikana verenkiertoon ilmestyy beetasoluihin kohdistuvia autovasta-aineita. Diabetekseen liittyvät autovasta-aineet ovat ensimmäinen merkki tautiprosessin alkamisesta ja niiden lukumäärä korreloi sairastumisriskiin.
Suoliston mikrobiota
Hygieniahypoteesin mukaan varhainen altistuminen vauvaiässä ympäristön mikrobeille on hyödyksi immuunijärjestelmän kypsymisessä. Suoliston mikrobiotalla on merkittävä rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä ja erilaistumisessa. Monimuotoisen ja vakaan suoliston mikrobiston on osoitettu tukevan terveyttä. Sekä DIABIMMUNE että DIPP-tutkimuksissa on osoitettu, että autovasta-aineiden ilmaantuminen on yhteydessä suoliston mikrobiston monimuotoisuuden vähenemiseen, samalla kun mikrobilajit ja tulehdukseen liittyvät välittäjäaineet lisääntyvät (Kostic AD et al. Cell Host Microbiome 2015; Giongo A et al. ISME J 2011). Nämä havainnot viittaavat siihen, että suoliston mikrobiotalla saattaa olla merkittävä rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia siitä, voidaanko sairauden esiastetta hidastaa tai jopa pysäyttää muokkaamalla suoliston mikrobiomia niillä yksilöillä, joilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.