INNODIA-tutkimus pyrkii etsimään lisätietoa diabeteksen synnystä ennen sairauden puhkeamista ja siitä, miten haiman beetasolut käyttäytyvät sairauden puhkeamisen jälkeen. Jokainen näyte on meille tärkeä ja lisää mahdollisuuksia löytää syitä diabeteksen puhkeamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä diabeteksen sairastumisprosessin käynnistyminen. Tutkimuksessa on mukana 31 akateemista keskusta eri puolilla Eurooppaa mukaan lukien Helsingin Yliopisto, potilasjärjestöjä ja lääketeollisuuden edustajia.
INNODIA-tutkimukseen ovat voineet osallistua 1–44-vuotiaat, joilla on vastatodettu tyypin 1 diabetes, heidän perusterveet perheenjäsenensä ja henkilöt, joilla oli jossakin muussa yhteydessä todettu lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle. Diabetekseen sairastuneet kutsuttiin ensimmäiselle tutkimuskäynnille kuuden viikon sisällä diagnoosista ja heidän seurantansa kesti kaksi vuotta. Diabetekseen liittyvät autovasta-ainetasot analysoitiin myös perheenjäseniltä ja muilta mahdollisilta henkilöiltä, joilla oli jossakin muussa yhteydessä todettu lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle, mikäli he antoivat siihen suostumuksen. Autovasta-ainepositiivisia tutkittavia seurattiin kahden–neljän vuoden ajan.
Tutkimus alkoi helmikuussa 2017 Englannissa. Suomessa rekrytoimme perheitä mukaan tutkimukseen Uudesta Lastensairaalasta Helsingissä, Jorvin lastenklinikalta Espoossa, Oulun, Turun ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sekä keskussairaaloista Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Suomessa rekrytointi aloitettiin elokuussa 2017 ja päättyi lokakuussa 2023. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!
Koko tutkimuksen tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet analysoitiin Helsingin Yliopiston PEDIA-laboratoriossa.
INNODIA-tutkimusta koordinoidaan Leuvenin yliopistosta, Belgiasta ja Cambridgen yliopistosta, Englannista. Tutkimuksen rahoittajana oli EU:n Horizon 2020 IM12 –ohjelma, JDRF ja Helmsley Charitable hyväntekeväisyysrahasto.
BABYSCREEN-tutkimuksessa selvitettiin vastasyntyneiltä tyypin 1 diabetekselle ja keliakialle altistavia perintötekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa syntymän jälkeen ne lapset, joilla on perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle ja/tai keliakialle ja vähentää sairastumisvaiheeseen usein liittyviä terveysongelmia.
Kaikki Helsingissä Naistenklinikalla tai Espoossa Espoon sairaalassa syntyneet vauvat, joiden Suomessa asuneet äidit antoivat suostumuksen, seulottiin tyypin 1 diabetekselle ja keliakialle altistavien perintötekijöiden suhteen. Seulonta tehtiin napaverinäytteestä syntymän jälkeen. Mikäli lapsella seulontavaiheessa todettiin lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle ja/tai keliakialle, pyydettiin huoltajan suostumusta lapsen osallistumiseen BABYSCREEN-seurantatutkimukseen, jossa tutkittavat kutsuttiin 2–3 seurantakäynnille ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Käynnillä otettiin verinäyte, josta selvitettiin tyypin 1 diabetekseen tai/ja keliakiaan liittyvien autovasta-aineiden mahdollista kehittymistä sekä seurattiin lapsen kasvua.
Tutkittavien rekrytointi alkoi marraskuussa 2018 ja päättyi toukokuussa 2021. Kolmen vuoden seurantajakso päättyi viimeisten tutkittavien kohdalla kesällä 2024.
Kaikkiaan tyypin 1 diabetekselle ja keliakialle altistavia perintötekijöitä seulottiin 9797 tutkittavalta, joista 6,1%:lla oli lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle, 14,9%:lla lisääntynyt riski keliakialle ja 4,0%:lla riski oli lisääntynyt sekä tyypin 1 diabetekselle että keliakialle. Seurantavaiheeseen osallistui 1834 lasta eli 75,2% seurantaan soveltuneista, lisääntyneen perinnöllisen riskin omaavista lapsista.
TrialNet on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tavoitteena on selvittää diabeteksen syntyyn liittyviä tekijöitä ja etsiä keinoja ehkäistä diabetesta. Tutkimus tarjosi tyypin 1 diabeetikoiden perheenjäsenille mahdollisuuden selvittää heidän riskinsä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
TrialNet-tutkimukseen rekrytoitiin tyypin 1 diabeetikoiden sukulaisia koko Suomesta. Osallistumisen ensimmäisessä vaiheessa annettiin seulontanäyte TrialNetin Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä-tutkimukseen (TN01). Seulontaan voivat osallistua tyypin 1 diabeetikoiden perheenjäsenet ja aiemmin autovasta-ainepositiiviksi todetut henkilöt, joilla ei ollut diabetekseen sairastunutta sukulaista. Seulonnan tarkoituksena oli arvioida tutkittavan riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen ja tunnistaa riskiyksilöt jo ennen diabetekseen liittyvien oireiden ilmaantumista. Tutkijat oppivat tunnistamaan diabetekseen syntyyn liittyviä tekijöitä ja suunnittelemaan uusia tutkimuksia, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä tyypin 1 diabetes.
Hoitotutkimusten kriteerit täyttäville tutkittaville tarjottiin mahdollisuutta osallistua tyypin 1 diabeteksen puhkeamista viivästyttäviin tutkimuksiin. Ennaltaehkäisevistä TrialNet-hoitotutkimuksista Suomessa toteutettiin 1) TN18-tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään, voidaanko Abatacept-lääkkeellä viivästyttää tai estää tyypin 1 diabeteksen autoimmuuniprosessia ja insuliinia tuottavien solujen tuhoutumista ja 2) TN22-tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään hydroksiklorokiinin tehokkuutta ja turvallisuutta tyypin 1 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden poikkeavan sokerinsiedon ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen ehkäisyssä.
Kliiniset tutkimuskeskukset sijaitsivat Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Puerto Ricossa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälisesti tutkimusta koordinoi Etelä-Floridan yliopisto (USA). Suomessa tutkimusta koordinoi Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoittivat Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) ja Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institute of Health (NIH)).
DIVIA-tutkimus aloitettiin vuonna 2016 ja se tuottaa TRIGR-tutkimuksessa kerättyjä näytteitä ja dataa hyödyntäen uutta tietoa ympäristön osuudesta tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. DIVIA-tutkimuksen tavoitteena on arvioida n-3-rasvahappojen, D-vitamiinin, lehmänmaidon ja virusinfektioiden yhteyksiä ja yhdysvaikutuksia immuunijärjestelmän säätelyyn, tulehdukseen sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tässä projektissa analysoidaan sytokiinien, kemokiinien ja kasvutekijöiden pitoisuuksia TRIGR-tutkimuksessa kerätyistä seeruminäytteistä Luminex-menetelmällä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Etelä-Floridan yliopiston kanssa. Päätutkijana toimii professori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Linkki DIVIA-tutkimuksen julkaisuluetteloon alla. Tutkimuksessa kerättyjen näytteiden ja datan analyysit jatkuvat ja uusia julkaisuja on tulossa.
Suomen lasten diabetesrekisteri sisältää diabetekseen (mikä tahansa diabetestyyppi) sairastuneiden alle 16-vuotiaiden lasten ja heidän perheenjäsentensä (isä, äiti ja sisarukset) verinäytteitä ja tietoja diabetesdiagnoosista. Diabetesrekisteri ei ole seurantatutkimus, vaan sen tavoitteena on diabetekseen johtavien syiden selvittäminen ja hoidon kehittäminen. Rekisteri aloitti toiminnan vuonna 2002 ja osallistujien rekrytointi päättyi v. 2023 lopussa. Rekisteriä ylläpitää Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS). Rekisterin toimintaa johtaa professori Mikael Knip.
Rekisteri kattaa yli 90 % tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista. Vuoden 2023 loppuun mennessä rekisterissä oli 11 411 tyypin 1 diabetekseen sairastunutta lasta ja yli 32 000 perheenjäsentä. Diabetesrekisteriin kerättiin perheenjäsenten diabetekseen ja autoimmuunisairauksiin liittyviä tietoja sekä vasta diabetekseen sairastuneen diagnoosivaiheeseen liittyviä tietoja. Vastasairastunutta sekä hänen perheenjäseniään pyydettiin antamaan verinäyte diabetesrekisterin näytekokoelmaan. Tietoja ja näytteitä käytetään diabeteksen ja sen lisäsairauksien tutkimiseen. Halutessaan perhe saa tulokset perinnöllisestä alttiudesta diabetekselle sekä diabetekseen liittyvistä autovasta-aineista.
Diabetesrekisterin tuloksia on julkaistu mm. seuraavissa julkaisuissa: Harsunen et al. Diabetologia 2023, Taka et al. Pediatr Diabetes 2022, Parviainen et al. Diabetes Care 2022. Linkki diabetesrekisterin julkaisuluetteloon alla. Rekisteriin kerättyjen näytteiden ja datan analyysit jatkuvat ja uusia julkaisuja on tulossa.
EDIA-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaseiinipohjaisen hydrolysoidun ja tavanomaisen lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen vaikutusta beetasoluimmuniteettiin perinnöllisen diabetesriskin omaavilla lapsilla. Tutkimuksen hypoteesi oli, että pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen äidinmaidonkorvike vähentää suolen läpäisevyyttä ja IL-17 immuniteettia ja vaikuttaa suolen mikrobiflooraan mm. stabiloimalla suolen mikrobiston laktobasillitasoja verrattuna tavalliseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyneiden lasten vanhemmat kutsuttiin mukaan EDIA-tutkimukseen raskauden aikana. Rekrytointi aloitettiin maaliskuussa 2013 ja viimeinen rekrytoitu lapsi syntyi elokuussa 2015. Tutkimuksen yhden vuoden kestävälle seurantajaksolle kutsuttiin 82 vastasyntynyttä, joilla oli lisääntynyt perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Äitejä kannustettiin imettämiseen virallisten suomalaisten imetyssuositusten mukaisesti. Tutkittavat satunnaistettiin saamaan yksinomaisen imetyksen jälkeen lisämaitona joko tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta tai erityisäidinmaidonkorviketta, jossa proteiini oli pilkottu pienemmiksi osiksi. Tutkimuskorvikkeen käyttö aloitettiin vasta, kun oma rintamaito ei riittänyt tai muusta syystä vanhemmat halusivat aloittaa korvikkeen käytön.
Ensimmäiset tulokset julkaistiin vuonna 2021 (Siljander et al. 2021). Linkki EDIA-tutkimuksen julkaisuluetteloon alla. Tutkimuksessa kerättyjen näytteiden ja datan analyysit jatkuvat ja uusia julkaisuja on tulossa.
EDIA-tutkimusta koordinoi Helsingin yliopisto ja rahoittajana oli NIDDK (National Institute of Health), Finska Läkaresällskapet ja Lääketieteen tukisäätiö Liv och Hälsä r.f.
DIABIMMUNE-tutkimuksessa on selvitetty ympäristön ja hygienian merkitystä allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien, erityisesti tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa asuvilla lapsilla on samansuuntainen perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle, mutta diabeteksen, allergioiden ja keliakian ilmaantuvuudessa on huomattavia eroja.
Vuonna 2008 alkaneessa DIABIMMUNE-tutkimuksessa oli mukana kolme tutkimuskeskusta kolmesta eri maasta: Espoo (Suomi), Tarto (Viro) ja Petrozavodsk (Venäjän Karjala). Tutkimusaineisto koostuu kahdesta kohortista: syntymäkohortti ja pikkulasten kohortti. Syntymäkohortissa vastasyntyneitä seurattiin syntymästä kolmen vuoden ikään saakka. Tutkimuksen syntymäkohorttiin (n=800) otettiin mukaan vauvat, joilla oli perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle, mutta pienten lasten kohorttiin osallistui (n=3600) terveitä lapsia, joita seurattiin kolmen vuoden iästä viiden vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa kerätyistä näytteistä analysoitiin diabetekseen ja keliakiaan liittyviä autovasta-aineita sekä tutkittiin allergioita, T-solujen toimintaa, epigenetiikkaa, infektioita ja suoliston mikrobiomia. Lisäksi ruokavaliosta, allergioista, infektioista ja lääkkeiden käytöstä kerättiin tutkimustietoa.
Tässä tutkimuksessa on osoitettu, että suoliston mikrobiston monimuotoisuus väheni autovasta-aineiden ilmaantumisen jälkeen niillä lapsilla, jotka myöhemmin sairastuivat tyypin 1 diabetekseen (Kostic ym. Cell Host & Microbe 2015). Suomalaisten ja virolaisten lasten suolistobakteerien koostumus osoittautui hyvin erilaiseksi verrattuna venäläisten lasten bakteerikantoihin: Suomalaisilla ja virolaisilla lapsilla vallitsi Bacteroides-pääjaksoon kuuluvat lajit, jotka ovat heikkoja immunomodulaattoreita, kun taas venäläisillä lapsilla oli huomattavan paljon Escericia colia, joka on voimakas immuunimodulaattori (Vatanen T ym. Cell 2016). Muut keskeisimmät DIABIMMUNE-julkaisut ovat Vatanen ym. Nat Microbiol 2019, Yassour ym. Cell Host Microbe 2018, Yassour ym. Sci Transl Med 2016.
Linkki DIABIMMUNE-tutkimuksen julkaisuluetteloon alla. Tutkimuksessa kerättyjen näytteiden ja datan analyysit jatkuvat ja uusia julkaisuja on tulossa.
Tutkimusta rahoitti EU:n 7. puiteohjelma ((EU FP7) sekä Finska Läkaresällskapet ja Lääketieteen tukisäätiö (Medicinska Understödsföreningen Liv och Hälsa r.f.). Tutkimuksessa on mukana 12 akateemista tutkimuspartneria. Tutkimusta koordinoidaan Helsingin yliopistosta.
DIPP on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti, joka käynnistyi vuonna 1994. DIPP-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyypin 1 diabetekseen liittyviä perintö- ja ympäristötekijöitä uusien hoito- ja ennaltaehkäisytapojen löytämiseksi. Seulontaan osallistuvat Turun, Tampereen ja Oulun yliopistolliset keskussairaalat.
Tutkimuksessa vastasyntyneiltä seulotaan tyypin 1 diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Seurantatutkimukseen kutsutaan mukaan lapset, joilla on todettu kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Lapsia seurataan 3 kuukauden välein 2 ikävuoteen saakka ja sen jälkeen 1–3-vuoden välein 15 ikävuoteen saakka. Seurantakäynneillä kerätään veri- ja ulostenäytteet sekä tietoa lasten infektioista, ravitsemuksesta, kasvusta, rokotuksista ja allergioista. Näiden avulla tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden ja astman sekä ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tähän mennessä on seulottu yli 250 000 vastasyntynyttä, joista 20 000 on aloittanut seurantatutkimuksessa ja yli 600 tutkittavalla on todettu tyypin 1 diabetes. Tutkimukseen otetaan yhä mukaan uusia lapsia.
DIPP-tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ravinto ja virusinfektiot saattavat vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Lapsen ensimmäisen elinvuoden ravitsemuksella näyttää olevan suojaavaa vaikutusta esidiabeteksen kehittymisessä: äidin ruokavalion kautta saaduilla kalaperäisillä rasvahapoilla ja rintamaidolla oli suojaavaa vaikutusta (Niinistö ym. Diabetologia 2017). Sen sijaan kiinteiden ruokien aloittaminen ennen 4 kuukauden ikää oli yhteydessä korkeampaan riskiin saada esidiabetes alle 3-vuotiaana (Hakola ym. Pediatr Obes 2017). Myös runsaan maidon kulutuksen lapsuudessa on todettu olevan yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen saada esidiabetes (Virtanen ym. Am J Clin Nutr 2012). Virusinfektioista etenkin enterovirukset näyttävät altistavan diabetekselle (Hyöty, Pediatr Diabetes 2016). Suoliston mikrobiflooraan liittyvien tutkimustulosten perusteella bakteeristossa näyttäisi olevan vähemmän lajivaihtelua, jos sairastumisprosessi on käynnissä. Sairastumisprosessin myöhemmässä vaiheessa lyhytketjuisten rasvahappojen, kuten butyraattien, määrä näyttäisi vähenevän (Giongo ym. ISME J. 2011).