Assyriologit tutkivat muinaisen Mesopotamian alueen kansoja, imperiumeja ja kieliä nuolenpääkirjoitusten avulla. Nuolenpääkirjoitus on varhaisin tunnettu kirjoitusjärjestelmä. Sen tutkiminen vaatii myös historiallisen tiedon arviointia. Kuka kirjoitti mitä, milloin ja miksi? Mitä tietoa voimme saada säilyneistä nuolenpääkirjoituksista? Entä mitä jää pimentoon?
Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori, assyriologi Saana Svärd kertoi podcastissa, että Mesopotamiassa luku- ja kirjoitustaito ei ollut niin yleistä kuin nykymaailmassa. Nuolenpääkirjoitukset käsittelivät usein liiketoimia ja hallintoa tai pyrkivät vahvistamaan kuningashuoneen valtaa. Myös muunlaisia tekstejä on löydetty, esimerkiksi ylemmän kansanluokan yksityiskirjeitä. Tavallisen kansan elämästä ei ole löydetty taltiointeja nuolenpääkirjoituksista, eikä niitä ehkä ole koskaan tehtykään.
Miten muinaiset mesopotamialaiset oikeastaan rakensivat monimutkaiset kastelujärjestelmänsä? Sehän on yleistä tietoa ja taitoa, ei mitään mitä kannattaisi kirjoittaa savitauluun, ajattelivat ehkä muinaiset kirjurit – ja siksi nykyiset tutkijat joutuvat päättelemään käytännön rakennusratkaisuja muista kuin kirjoitetuista lähteistä.
Professori Svärd johtaa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikköä (ANEE) ja sen osana toimivaa tutkijaryhmää, joka soveltaa digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä nuolenpääkirjoitukseen. Digitaalisten menetelmien käyttö on osoittautunut hedelmälliseksi. Ne perustuvat laajasti hyväksyttyyn kielitieteelliseen oletukseen siitä, että sanojen merkitys voidaan ymmärtää kontekstin kautta, eli muiden, sanan kanssa yhdessä tai lähekkäin esiintyvien sanojen avulla. ANEEn tutkijat ovat käyttäneet aineistonaan tuhansia litteroituja nuolenpääkirjoituksia ja tuottaneet niistä leksikaalisia verkostoja, joissa sanojen yhteisesiintymät tulevat näkyviksi. Verkostojen avulla tutkijat ovat selittäneet esimerkiksi tunteiden kuvailuun liittyviä konventioita kuningasinskriptioissa: kuninkaan kuvattiin usein olevan vihainen, suuttunut tai raivoisa kukistamiaan kansoja kohtaan, kun taas jumalat olivat tyytyväisiä tai mieltyneitä kuninkaaseen.
Koko podcast-jakso on kuunneltavissa ilmaiseksi Spotify-palvelussa.