Aleksi oli kiinnostunut muinaisesta maailmasta jo lapsena, jolloin hän luki erityisesti Väli-Amerikan mayojen ja asteekkien kulttuureista ja Egyptistä. Kulttuurien lisäksi varsinkin kielet ja kirjoitusjärjestelmät kiehtoivat. Aleksi muistelee nuoruusvuosiaan: ”Haaveammattinani oli pitkään arkeologi tai egyptologi. Vaikkakin myöhemmässä vaiheessa urasuunnitelmat hetkellisesti muuttuivat, kiinnostus muinaisia kulttuureja ja erityisesti kieliä kohtaan säilyi.”
Yläasteella Aleksi oli vakuuttunut siitä, että haluaa työskennellä IT-alalla, joten hän suoritti tietotekniikan ja elektroniikan perustutkinnon Vihdissä 1998–2001. Sieltä hän jatkoi ammattikorkeakoulu Stadiaan opiskelemaan tietoliikennetekniikkaa vuosiksi 2001–2003. Pian kuitenkin aiempi kiinnostus historiallisia kieliin kuten muinaisenglantiin, klassista nahuatliin, goottiin ja latinaan heräsi uudelleen.
Aleksi alkoi etsiä vaihtoehtoja, joissa voisi yhdistää tietotekniikan kielitieteeseen. Hän löysikin ratkaisun kieliteknologiasta, jota hän haki lukemaan 2005 Helsingin yliopistoon. Urasuunnitelmat eivät vielä tuolloin olleet selviä, vaan hän halusi opiskella sitä, mikä kiinnosti. Aleksi kertoo uraansa ratkaisevan käänteen tehneestä sattumasta:
”Assyriologian pariin päädyin vahingossa. Meillä oli muutaman opiskelijakaverin kanssa tapana osallistua kielikursseille, joista yksi oli Simo Parpolan opettama sumerin peruskurssi. Kiinnostuin tästä kielestä puolivahingossa ja lopulta huomasin, että minulla oli opintopisteet kasassa assyriologian pitkään sivuaineeseen. Päädyin kirjoittamaan kaksoisgradun akkadin kielen morfologisesta algoritmisesta analyysista. Tässä vaiheessa halusin pitää ovet auki myös tutkijan uralle, joko kielitieteissä, kieliteknologiassa tai assyriologiassa.”
Aleksin artikkelipohjaisen väitöskirjan aiheena oli akkadinkielisen (muinainen Mesopotamiassa käytetty kieli n. 2400 eaa – 100 jaa) tekstimateriaalin saattaminen translitteraatiosta annotoituun muotoon. Tämän jälkeen hän eristi annotoiduista teksteistä assyriologisesti mielenkiintoista informaatiota. Erityisesti Aleksia kiinnosti etsiä akkadin kielen sanojen muodostamia semanttisia kenttiä ja selvittää, voidaanko kuolleen kielen sanastosta oppia jotain uutta tutkimalla tuhansia tekstejä kvantitatiivisin menetelmin.
”Päädyin tekemään väitöskirjaani sattuman kautta, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta soveltaa kieliteknologiaa muinaisen akkadin kielen semanttiseen analyysiin, eikä käytännössä muita ohjelmoija-assyriologeja ollut”, kertoo Aleksi tutkijanuransa alkusysäyksestä. Hän jatkaa: ”Alkuun prosessi oli todella stressaava, koska tein monenlaisia asioita enkä oikein tiennyt mistä edes aloittaa väitöskirjan kirjoittaminen. Hetkellisesti kyseenalaistin, halusinko tehdä väitöskirjaa ollenkaan.”
Aleksi palkattiin Saana Svärdin johtamaan Deep Learning and Semantic Domains in Akkadian Texts -projektiin (2017–2021), joka oli toisen vastaavan akkadin kielen semantiikkaa käsittelevän projektin sivutuote. Koska kieliteknologiassa on tapana tehdä artikkeliväitöskirja, alkoi prosessi hahmottua vähitellen julkaisujen karttuessa. Aleksi kokee väitöskirjan tulleen lopulta valmiiksi jopa yllättävän nopeasti, vaikkakin prosessin loppua kohden stressi jälleen kasvoi.
Koko perusopintojensa ajan Aleksi työskenteli sivutoimisesti musiikintuottajana, ja musiikkialalla hän menestyi etenkin 2005–2011. Musiikkiprojekti vei häntä monesti keikoille ja kiertuille aina Englantiin, Japaniin, Australiaan ja Kanadaan asti. ”Se, mitä tästä jäi yliopistouralleni käteen oli esiintymiskokemus. Väitöskirjaprosessin aikana konferenssiesitelmien pitäminen ulkomailla ei tuntunut ihan yhtä kuumottavalta, mitä se olisi ehkä voinut olla ilman aiempia kokemuksiani”, kertoo Aleksi.
Väitöskirjaprossinsa parhaiksi kokemuksiksi Aleksi mainitseekin vierailun Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa syyslukukaudella 2019 ja konferenssit, joissa pääsi verkostoitumaan muiden samanlaisia intressejä omaavien tutkijoiden kanssa. Suomessahan kieliteknologi-assyriologeja ei ole entuudestaan ollut.
Parhaillaan Aleksi on tutkijavaihdossa Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa, ja hänen tutkimuksensa on edelleen vankasti kieliteknologista. Aleksi keskittyy analysoimaan erilaisia kaavamaisuuksia ja näiden kaavojen muutoksia käyttäen aineistonaan noin tuhatta emesal-tekstiä ensimmäiseltä ja toiselta vuosituhannelta ennen ajanlaskua. ”Emesal oli muinainen liturginen kieli ja sumerin ainoa tunnettu variantti, eikä sen luonteesta ja kehityshistoriasta ole edelleenkään kovin hyvää yleiskuvaa”, Aleksi kuvailee.
Tällä hetkellä Aleksi toiveena on pysyä yliopistomaailmassa, mutta hän ei sulje pois myöskään mahdollisuutta siirtyä tulevaisuudessa teknologiapuolelle esimerkiksi data-analytiikan tai ohjelmoinnin pariin tai sivutoimisena musiikkialalle. ”Tietysti suurin haave olisi saada pysyvä paikka jostain yliopistosta, joka on tutkimusympäristöltään mieluinen, tai päästä jatkossakin osaksi mielenkiintoisia projekteja ympäri maailman”, summaa Aleksi tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tutkijan työn parhaita ja haastavampia puolia Aleksi tiivistää:
”Parasta tutkijan työssä on minulle ollut sen suoma vapaus: voin keskittyä juuri itseäni kiehtoviin aiheisiin ja paneutua niihin syvällisesti. Toisaalta tuo vapaus tuo myös painetta löytää jotakin uutta ja mielenkiintoista. Tietokoneavusteisessa assyriologiassa (Computational Assyriology) tutkimus on usein eksploratiivista: on jokin tutkimuskysymys, jonka selvittämiseen valitaan olemassaolevia menetelmiä tai kehitetään uusi algoritminen työkalu. Aina ei ole varmuutta, tuottaako se tulosta, tai jos tuottaa, kuinka tulokset voidaan selittää (etenkin jos dataa on paljon). Vaikka menetelmä löytäisikin mielenkiintoisia tuloksia, saattaa se olla jotain mikä datasta jo tiedetään.”