Tiimien keskinäinen yhteistyö toteutuu huippuyksikön neljän työpaketin avulla:
Tämän työpaketin tuloksena ymmärrämme paremmin tutkimuskohteena olevien imperiumien erilaisia ryhmäidentiteettejä. Työpaketti 1 keskittyy imperiumien ydinryhmien sosiaalisiin identiteetteihin. Se analysoi kuinka eliitti näki itsensä (tiimi 1) ja miten tätä voidaan käsitellä sosiaalisen identiteetin näkökulmasta sekä auktoriteetin ja muuttoliikkeen sosiologian näkökulmasta (tiimi 2). Kukin tutkittavista imperiumeista on jättänyt jälkeensä runsaasti erilaisia tekstejä, mikä mahdollistaa imperiumien aikaisten sosiaalisten ryhmäidentiteettien ja elintapojen analysoinnin. Työpaketin 1 tehtävä ei ole rakentaa kuvaa yhtenäisestä eliitin identiteetistä kussakin imperiumissa. Aiemmassa tutkimuksessa identiteettien monimuotoisuus ja niiden keskinäiset suhteet imperiumien sisällä ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Työpaketti 1 analysoi myös sitä miten imperiumin keskuksen sosiaaliset ryhmät suhtautuivat ’marginaalissa’ oleviin ryhmiin (esim. nk. kaldealaiset ja arabiheimot), sillä rajojen rakentaminen muihin kertoo myös siitä mitä ydinryhmä piti tärkeänä omissa identiteeteissään. Kokonaisuudessaan tämän työpaketin näkökulma on intersektionaalinen: ydin- ja eliitti-identiteettejä on tarkasteltava suhteessa muihin sosiaalisiin ryhmäidentiteetteihin kuten esimerkiksi sukupuoleen ja luokkaan.
Imperiumit eivät voi olla olemassa ilman marginaalissa olevia alueita. Siksi niiden ymmärtäminen on keskeistä tutkittaessa imperiumien aikaisten sosiaalisten ryhmien välistä dynamiikkaa. Työpaketissa 2 huippuyksikkö keskittyy tutkimaan valtasuhteita alueilla, jotka olivat tai joista tuli marginaalisia ympäröivän poliittisen ilmapiirin muuttuessa. Aiemmassa tutkimuksessa marginaalialueita on usein kuvattu esimerkkeinä imperiumien laissez-faire-politiikasta, vaikka on hedelmällisempää nähdä marginaalialueet pelaajina koko imperiumin kattavassa valtapelissä. Työpaketti 2 vertailee marginaalialueita ja entisiä keskuksia, joista tuli marginaalisia, ja tarkastelee miten marginaalisten alueiden eliittien ja sosiaalisten ryhmien vuorovaikutus imperiumin kanssa eroaa keskeisempien alueiden vuorovaikutuksesta (vrt. työpaketti 1). Tutkimus ei tyydy kuvaamaan imperiumien ydinalueiden liikkumisen suoria vaikutuksia vuosisatojen kuluessa, vaan pyrkii ymmärtämään, miten marginaaliset alueet vaikuttivat imperiumien ydinalueisiin.
Ensimmäisellä vuosituhannella eaa imperiumien poliittinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ydinalue siirtyi Mesopotamiasta Iraniin, Makedoniaan ja lopulta Roomaan ja Parthiaan, mutta kaikkien muutosten keskellä Transjordanian alue säilyi monin tavoin rajaseutuna. Viime vuosikymmeninä on alettu tutkia muinaisen Lähi-idän sosiaalis-poliittisia siirtymiä, mutta fokus on pääasiassa ollut urbaanien eliittien tutkimuksesssa, esimerkiksi teksteissä, taiteessa ja maineikkaissa monumenteissa (esim. nabatealaiset) sekä imperiumien sotilaallisen läsnäolon jäljissä. Maaseudun elintavat ja tavallisen kansan elinolosuhteet ovat pitkälti jääneet tutkimatta. Tämä työpaketti keskittyy tutkimaan muutoksia keskeisissä elintapoihin liittyvissä kysymyksissä (esim. toimeentulo, veden saanti, muutos ja pysyvyys uskonnon harjoituksessa) imperiumin maaseudulla.
Työpaketti 4 tuottaa synteesin kolmen ensimmäisen työpaketin tuloksista ja tuottaa niistä kokonaisvaltaisen kuvan, joka on helpommin huippuyksikön sidosryhmien hyödynnettävissä. Työpaketit 1 ja 3 tuottavat paljon tietoa sosiaalisista ryhmäidentiteeteistä ja elintavoista imperiumin urbaaneissa keskuksissa ja maalaismaisilla reuna-alueilla. Näiden välisten suhteiden analysointi vuosituhannen ajalta vaatii kuitenkin kokonaisvaltaista synteesiä, jossa otetaan huomioon käytetyt monitieteiset metodologiat. Jotta tuotettu synteesi olisi hyödyllinen erilaisille sidosryhmille, sisältyy työpakettiin myös useita tapahtumia, joilla pyritään tavoittamaan laajasti suomalainen yleisö, Suomeen asettuneet maahanmuuttajat sekä paikalliset yhteisöt Jordaniassa.