Ymmärtääksemme paremmin esimerkiksi koulumenestyksen kannalta merkittävien toiminnanohjauksen taitojen kehittymistä, tulee niiden mittaamisen olla mahdollisimman tarkkaa. Tätä varten meidän on hyvä tarkastella toiminnanohjauksen rakennetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Toimi ja opi – tutkimuksessamme tarkastelimme, mitä toiminnanohjauksen osa-alueita on erotettavissa päiväkoti-ikäisillä lapsilla sekä kuinka paljon tiedon prosessointinopeus selittää suoriutumista toiminnanohjauksen tehtävissä.
Toiminnanohjaus on perinteisesti jaettu kolmeen erilliseen osa-alueeseen: inhibitiokykyyn, kognitiiviseen joustavuuteen ja työmuistiin. Inhibitiokyvyllä tarkoitetaan kykyä ehkäistä tehtävän kannalta epäolennaisten ärsykkeiden vaikutusta tehtävän tekemiseen. Kognitiivisella joustavuudella viitataan kykyyn vaihtaa sujuvasti suoritustapaa esimerkiksi tehtävän ohjeiden muuttuessa. Työmuistilla puolestaan tarkoitetaan kykyä pitää mielessä sekä päivittää ja muokata tietoa lyhytaikaisessa muistissa. Eri toiminnanohjauksen osa-alueet ovat erotettavissa aikuisilla, mutta aiemmat tutkimukset ovat tarjonneet ristiriitaisia tuloksia näiden eriytymisestä pienillä lapsilla. Lisäksi muut kognitiiviset prosessit (esim. tiedon prosessointinopeus) vaikuttavat suoriutumiseen toiminnanohjauksen tehtävistä. Prosessointinopeudella viitataan tiedon prosessoinnin tehokkuuteen ja se voidaan nähdä kognitiivisena kapasiteettina, jota tyypillisesti mitataan yksinkertaisilla reaktioaikaa mittaavilla tehtävillä.
Lasten toiminnanohjauksen taitoja ja tiedon prosessointinopeutta mitattiin tietokoneella suoritettavien tehtävien avulla. Inhibitiokyky, kognitiivista joustavuutta ja prosessointinopeutta mittaavissa tehtävissä lasta pyydettiin esimerkiksi painamaan nuolinäppäintä samaan suuntaan, johon kala on uimassa sekä lähettämään perhonen tai sammakko kotiin painamalla vastaavalla kuvalla varustettua näppäintä. Prosessointinopeuden mittarina käytettiin tehtäväosioita, joissa tarvittiin vain vähän toiminnanohjausta, ja enemmän puhdasta reaktionopeutta (esim. kala ui aina samaan suuntaan). Haastavampia tehtäväosioita (esim. kalan uintisuunta vaihtuu) käytettiin mittarina inhibitiolle ja kognitiiviselle joustavuudelle. Työmuistia mitattiin tehtävällä, jossa lasten tuli muistaa ruudulla näkemiään eläimiä.
Tulokset osoittivat, että toiminnanohjauksen taidoista on pienillä lapsilla erotettavissa kaksi kokonaisuutta, jossa kognitiivinen joustavuus ja inhibitio muodostavat oman kokonaisuuden ja työmuisti omansa. Prosessointinopeuden havaittiin olevan niin vahvasti yhteydessä inhibitioon ja kognitiiviseen joustavuuteen, että nämä osa-alueet eivät olleet erotettavissa toisistaan. Työmuistin ja prosessointinopeuden yhteys oli heikko ja näiden todettiin olevan erillisiä kokonaisuuksia.
Tuloksemme ehdottavat, että inhibitio ja kognitiivinen joustavuus eivät ole erotettavissa vielä toisistaan päiväkoti-iässä ja tiedon prosessointinopeus selittää suuren osan suoriutumisesta näitä osa-alueita mittaavista tehtävissä tässä iässä. Tämän perusteella voidaan todeta, että prosessointinopeuden merkitys tulee ottaa huomioon toiminnanohjauksen testien tuloksia tarkasteltaessa, jotta voidaan paremmin ymmärtää toiminnanohjauksen taitojen kehittymistä ja niiden yhteyksiä oppimiseen etenkin nuorilla lapsilla.
Uutinen perustuu tutkimusartikkeliin “Dimensionality of executive functions and processing speed in preschoolers”. Artikkeli julkaistiin syyskuussa 2023 Learning and Individual Differences-lehdessä ja on vapaasti luettavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104160802300105X.