Toiminnanohjaus on tärkeä osa varhaislapsuuden kehitystä ja vaikuttaa muun muassa lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Runsaan fyysisen aktiivisuuden ja vähäisen paikallaanolon on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä parempaan toiminnanohjaukseen. Erityisesti nuoremmilla lapsilla näitä yhteyksiä on kuitenkin tutkittu vielä melko vähän. Lisäksi toiminnanohjausta voidaan tarkastella käyttäytymistä mittaavilla ja aivotutkimukseen perustuvilla menetelmillä, mutta useimmat tutkimukset ovat käyttäneet vain yhtä menetelmää. Tämän vuoksi tarkastelimme tässä tutkimuksessa toiminnanohjauksen yhteyksiä liikkumiseen ja paikallaanoloon 5–7-vuotiailla lapsilla molempia menetelmiä käyttäen. Tutkimus toteutettiin osana Toimi ja opi -tutkimushanketta.
Mittasimme 18 lapsen toiminnanohjausta päiväkotiympäristössä kahdella eri tavalla: neurofysiologisesti (EEG-mittaus) ja käyttäytymisen kautta (työmuistia, inhibitiokykyä ja kognitiivista joustavuutta mittaavat tietokonepohjaiset testit). Lasten liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin yhden viikon ajan lantiolla pidettävillä kiihtyvyysmittareilla.
Tulokset osoittivat, että reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä suurempiin neurofysiologisiin vasteisiin, jotka puolestaan olivat yhteydessä nopeampiin reaktioaikoihin inhibitiokykyä ja kognitiivista joustavuutta mittaavissa testeissä. Kevyt liikkuminen puolestaan oli yhteydessä pienempiin aivovasteisiin ja paikallaanolo lyhyempään vasteaikaan. Liikkumisen tai paikallaanolon ei havaittu olevan suoraan yhteydessä käyttäytymiseen perustuviin toiminnanohjauksen mittareihin.
Tutkimuksen löydökset viittaavat siihen, että reipas ja rasittava liikkuminen saattaa tukea toiminnanohjaukseen liittyviä neurokognitiivisia prosesseja päiväkoti-iässä. Lisäksi tutkimus osoitti, että kannettavalla EEG-laitteistolla tehtävät mittaukset ovat hyvin toteutettavissa päiväkotiympäristössä, mikä mahdollistaa lapsille tutun ympäristön ja perheille vähemmän kuormittavan tutkimusasetelman. Tulokset täydentävät vähäistä ja ristiriitaista tutkimustietoa fyysisen aktiivisuuden ja toiminnanohjauksen yhteyksistä päiväkoti-ikäisillä lapsilla, ja korostavat neurofysiologisten ja käyttäytymiseen perustuvien tutkimusmenetelmien yhdistämisen tärkeyttä näiden yhteyksien ymmärtämiseksi.
Uutinen perustuu tuoreeseen julkaisuun: Byman, A., Stalchenko, N., Vanhala, A., Tähti, P., Makkonen, T., Tervaniemi, M., & Aunio, P. (2025). Associations of executive functions with physical activity and sedentary time in children aged 5–7 years: a multi-methodological pilot study. Child Neuropsychology, 1–30. https://doi-org.ezproxy.jyu.fi/10.1080/09297049.2025.2509911