Erinomainen tapa tutustua tutkimuksen tekemiseen on työskennellä esimerkiksi tutkimusavustajana jossakin tutkimusprojektissa. Tutkimusprojektissa työskennellessä pääsee konkreettisesti näkemään mitä tutkimuksen tekeminen pitää sisällään ja mikä aihe herättää sinussa eniten mielenkiintoa. Tutkimuksen tekemistä oppii ainoastaan sitä tekemällä, eikä sinulta vaadita ennakkoon valtavaa menetelmäosaamista tai aiempaa kokemusta. Kiinnostuksella ja innolla oppia pääsee hyvin alkuun. Erilaisia tutkimusryhmiä ja -projekteja on monenlaisia, kannattaakin siis rohkeasti hakea työskentelemään erilaisiin tutkimusprojekteihin. Työn ohella kehitystä tapahtuu nopeasti ja aikaisemmasta kokemuksesta erilaisissa projekteissa on suuresti apua myöhemmin esimerkiksi hakiessa tohtorikoulutuspaikkaa.
Hakuilmoituksia voi kuitenkin olla hankalaa löytää. Avoimien työnhakujen järjestäminen on äärimmäisen työläs ja pitkä prosessi tutkimusryhmille, jonka takia monet esimerkiksi tutkimusavustajien sekä tohtorikoulutettavien paikat täytetään ilman avoimia hakuja. Tutkimusryhmillä voi siis hyvin olla sellaista rahoitusta, jota voisi käyttää esimerkiksi tutkimusavustajan palkkaamiseen, vaikka paikkoja ei laitettaisikaan avoimeen hakuun. Siksi hyvä tapa päästä tutustumaan tutkimuksen tekemiseen, on laittaa suoraan viestiä niille tutkimusryhmille ja tutkijoille, joiden tutkimus sinua kiinnostaa. Voit etukäteen lukea heidän tutkimuksestaan yliopiston tai tutkimusryhmän omilta verkkosivuilta, ResearchGatesta, Google Scholarista tai vaikka Twitteristä etsimällä tutkimusryhmän jäseniä kyseisistä palveluista ja lukemalla heidän julkaisujaan. Kun otat yhteyttä tutkimusryhmään, kerro avoimesti, mikä sinua kiinnostaa, miksi juuri heidän tutkimus on mielestäsi kiehtovaa, millaisia hommia pystyisit tekemään ja millaisella aikataululla. Kerro myös, jos olet esimerkiksi kirjoittanut heidän tutkimuksen aiheeseen liittyvän opinnäytetyön tai jos sinulla on jo työkokemusta heidän tutkimukseen liittyvistä aiheista.
Kannattaa myös ottaa selvää olisiko sinun mahdollista tehdä opinnäytetyösi sinua kiinnostavassa tutkimusprojektissa. Tutkimusprojekteissa, kuten käynnissä olevassa Toimi ja opi -tutkimuksessa, kerätään paljon mielenkiintoista dataa ja välttämättä tutkimusryhmän ei ole mahdollista hyödyntää siitä kaikkea. Tämä voi olla loistava tilaisuus antaa innokkaalle ja ahkeralle opinnäytetyön tekijälle pala valmiista aineistosta, jota hän voi hyödyntää opinnäytetyössään.
Jos jo aikaisessa vaiheessa opintoja on päättänyt tähdätä tutkijan uralle, voi hyvä ja hyödyllinen vaihtoehto olla kirjoittaa opinnäytetyö suoraan artikkelimuotoisena. Artikkelimuotoiset väitöskirjat (koostuvat 3-4 vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta) yleistyvät jatkuvasti, jonka takia on hyödyllistä jo aikaisessa vaiheessa totutella tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista kirjoittaa pro gradu - tutkielma artikkelimuotoisena, jonka polun esimerkiksi Terhi valitsi. Artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen on pitkä ja aikaa vievä prosessi (oma blogiteksti tähän liittyen tulossa!), mutta sen opetteleminen aikaisin sekä sen tuomat hyödyt ansioluettelon kannalta ovat merkittävät. Monilla aloilla artikkeleita kirjoitetaan yhdessä muiden tutkimusryhmän jäsenten kanssa. Kirjoittaessa kokeneiden tutkijoiden kanssa, oppii hurjasti sellaisia asioita, joita kokemus tutkimuksen tekemisestä tuo.
Tutkimusryhmät ottavat usein mielellään opinnäytetöiden tekijöitä mukaan, sillä järjestelystä hyötyvät niin opiskelija kuin tutkimusryhmäkin. Tutkimusprojektiin opinnäytetyön tekeminen on myös hyvä mahdollisuus osoittaa omaa kiinnostusta ja ahkeruutta tutkimusryhmälle, ja parhaassa tapauksessa voi myös avata mahdollisuuden päästä työskentelemään kyseisessä projektissa. Esimerkiksi meidän molempien urat tutkimuksen parissa ovat lähtöisin tutkimusprojekteista, joihin olemme tehneet gradun ja myöhemmin samasta projektista on tarjottu meille töitä.
Aina ei kuitenkaan ole sellainen elämäntilanne, että voisi hakea uutta työtä ja opinnäytetyökin voi olla ajankohtainen vasta myöhemmin. Opintojen aikana voi tehdä monia sellaisia asioita, jotka voivat myöhemmin hyödyttää, jos haluaa hakeutua tutkimuksen pariin. Yliopistojen koulutusohjelmien sisällöt pohjautuvat usein siihen, millaista tutkimusta kyseisessä yliopistossa tehdään. Siksi yliopistot tarjoavat kursseja, jotka ovat suoraan linkissä tutkijoidensa työhön. Jos siis sinulla on kiinnostusta tiettyjen tutkimusalojen tutkimukseen, ole ihmeessä aktiivinen kyseisiä aiheita käsittelevillä kursseilla ja tutustu sitä kautta tutkijoihin. Jos myöhemmin otat yhteyttä tutkijaan, joka jo entuudestaan muistaa aktiivisuutesi ja innostuneisuutesi, on siitä varmasti sinulle hyötyä.
Tieteellinen kirjoittaminen on hyvin erilaista kuin muu kirjoittaminen. Kirjoittamaan oppii kirjoitamalla, mutta myös tieteellisten julkaisujen lukeminen on välttämätöntä oppimisen kannalta. Yliopisto-opiskelijoilla ja usein myös alumneilla on pääsy suurimpaan osaan ja varsinkin kyseisessä yliopistossa työskentelevien tutkijoiden julkaisuihin. Iso osa tieteellisistä julkaisuista kirjoitetaan englannin kielellä. Ei kuitenkaan kannata jännittää sitä, ettei valmiiksi osaa tutkimukselle tyypillistä kieltä valmiiksi. Voimakas henkilökohtainen kokemuksemme sanoo, että kielen kyllä oppii ja aina on myöskin mahdollista julkaista suomenkielisissä lehdissä. Lue siis rohkeasti erilaisia tutkimusartikkeleita, jotka liittyvät kiinnostuksesi kohteisiin. Lukiessa tutkimusartikkeleita herää usein uusia ajatuksia jatkotutkimusaiheista, tutkijat jopa itse ehdottavat artikkeleissaan sellaisia! Yliopistot järjestävät myös erilaisia konferensseja ja tapahtumia, joissa tutkijat esittelevät työtään. Jos bongaat tapahtuman, jossa esitellään sinua kiinnostavaa tutkimusta, osallistu rohkeasti!
Ja totta kai, kysy kokemuksia ja neuvoja tutuiltasi, jotka ovat työskennelleet tutkimusryhmissä. Moni löytää sopivan tutkimusryhmän juuri puskaradioiden kautta!
Terhi & Pinja