Matematiikan oppimisen tukemiseen käytetään kouluissa yhä enemmän teknologiaa. Erilaisiin teknologiaa hyödyntäviin harjoitteluohjelmiin liittyen on tehty paljon tutkimusta. Useissa tutkimuksissa on pyritty vaikuttamaan lasten numeerisiin taitoihin, jotka ovat olennaisia myöhemmän matemaattisen suoriutumisen kannalta. Jotta kouluissa voidaan löytää mahdollisimman toimivia työkaluja, on syytä kiinnittää huomiota näiden tutkimusten laatuun.
Tavoite
Tässä tutkielmassa tavoitteena oli tarkastella sellaisten interventiotutkimusten laatua, jotka pyrkivät kehittämään alakouluikäisten lasten numeerisia taitoja. Näissä tutkimuksissa hyödynnettiin teknologiaa tukemaan oppimista.
Menetelmä
Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tekemisessä hyödynnettiin PRISMA:n (Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses) ohjeistusta. Tieteellisten tutkimusartikkeleiden haku toteutettiin tietokannoissa PsycINFO ja Eric (ProQuest). Hakukriteereihin kuului, että tutkimusten täytyi olla julkaistu enintään viisi vuotta ennen viimeistä hakupäivää (1.12.2020), englanninkielisiä ja vertaisarvioituja. Lisäksi tutkimusten otosjoukkona oli 6–12-vuotiaat lapset ja ne sisälsivät tiivistelmän. Tutkimuksissa toteutettujen interventioiden täytyi sisältää numeeristen taitojen harjoittelua, ne toteutettiin suurimmaksi osaksi teknologiaa hyödyntämällä (tietokoneavusteinen opetus, älykkäät tutorointijärjestelmät tai pelillisyys) ja niissä tarkasteltiin tietyn ohjelman vaikuttavuutta numeeristen taitojen oppimistuloksiin. Tutkimusartikkeli ei saanut koostua useammasta toisistaan irrallisesta osatutkimuksesta.
Poissulkujen aikana artikkeleita tarkasteltiin otsikkojen, tiivistelmien ja koko tekstien tasolla. Mikäli kävi selvästi ilmi, että artikkeli ei täyttäisi kriteerejä, se voitiin poissulkea jo
otsikon tai tiivistelmän tasolla. Jos kriteerien täyttyminen oli epäselvää, tarkasteltiin koko tekstiä. Poissulkujen jälkeen katsauksessa oli yhteensä 20 tarkasteltavaa artikkelia. Tutkimusten analysoinnissa Excel-taulukkoon koottiin havainnot interventiotutkimusten laatuun vaikuttavista osa-alueista, jotka muodostettiin EPHPP:n (Effective Public Healthcare Panacea Project) työkalun avulla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimusten laatu oli hyvin vaihtelevaa. Tarkastelluissa osa-alueissa oli paljon erilaisia toteutuksia: muun muassa otosjoukkojen koot, ryhmien muodostamisen periaatteet ja interventioiden vaikuttavuuden mittaaminen vaihtelivat laajasti. Monesta tutkimuksesta myös puuttui olennaisia tietoja (esimerkiksi tietoja arviointivälineiden luotettavuudesta, intervention toteuttajista tai otosjoukon kokoamisesta). Tutkijoiden olisikin tärkeää kiinnittää huomiota niihin valintoihin, joiden on todettu todennäköisesti parantavan tutkimusten laatua. Tärkeää olisi myös raportoida kaikki osa-alueet selkeästi ja kattavasti. Tällöin koulumaailmassa olisi helpompi vertailla tutkimuksia ja valita sellaisia käytäntöjä, joiden on laadultaan mahdollisimman hyvissä tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimistuloksiin. Tämän tutkielman aineistossa oli ristiriitaisia tuloksia sellaistenkin tutkimusten välillä, jotka olivat monen osa-alueen kannalta laadultaan parhaita. Tämä korostaa tarvetta alueen tutkimukselle jatkossakin.
Alkuperäinen julkaisu graduparaatissa