Tutkimuksen tausta
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että matemaattisia peruslaskutaitoja ja lukutaitoa tarvitaan, kun ratkaistaan matematiikan sanallisia ongelmia. Matemaattiset ongelmanratkaisutaidot eroavat perinteisistä matematiikan sanallisista ongelmaratkaisutehtävistä ja haastavat lapsia käyttämään aiempaa tietoa uusilla tavoilla. Matemaattisia ongelmanratkaisutaitoja on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää miten matemaattiset ongelmanratkaisutaidot ovat yhteydessä lukusujuvuuteen ja varhaisiin matemaattisiin taitoihin.
Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että perhetaustalla ja erityisesti äidin koulutustaustalla on positiivinen yhteys esimerkiksi matemaattisiin peruslaskutaitoihin ja luetun ymmärtämisen taitoihin. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää miten perhetausta vaikuttaa lasten varhaisiin matemaattisiin taitoihin, lukusujuvuuteen ja matemaattisiin ongelmanratkaisutaitoihin.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen peruskoulu on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Suomessa koulut ovat alkaneet eriarvoistumaan varsinkin isoissa kaupungeissa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli selvittää, löydetäänkö lasten taidoissa alueellisia eroja.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen osallistujat olivat 2. luokkalaisia (N = 145), joiden matemaattiset ongelmanratkaisutaidot, lukusujuvuus ja varhaiset matemaattiset taidot (aritmeettiset peruslaskutaidot ja lukumääräisyyden taju) arvioitiin. Mittaukset toteutettiin kahden tavanomaisen koulupäivän aikana. Tutkimuksen koulut valikoitiin saman kaupungin mahdollisimman erilaisilta asuinalueilta. Tutkimusluvan lisäksi perheiltä kysyttiin heidän perhetaustastaan (vanhempien koulutustausta ja työllisyystilanne, kotikieli sekä perheen tulot).
Tulosten analysointi
Lasten tekemät tehtävät ja vanhempien antamat tiedot analysoitiin tilastollisin menetelmin. Aineistoa analysoitiin tutkimalla muuttujien välisiä korrelaatioita sekä vertailemalla ryhmien keskiarvoja. Lopulta luotiin polkumalli, jolla tutkittiin miten mitatut taidot ennustivat lasten matemaattisia ongelmanratkaisutaitoja.
Tulokset ja johtopäätökset
Polkumalli osoitti, että varhaiset matemaattiset taidot ja lukusujuvuus olivat yhteydessä siihen, miten lapset pärjäsivät matemaattisissa ongelmanratkaisutehtävissä. Lukusujuvuudella oli vahvin yhteys matemaattisiin ongelmanratkaisutaitoihin. Mitä paremmat varhaiset matemaattiset taidot ja sujuvampi lukutaito lapsella oli, sitä paremmin hän ratkaisi matemaattisia ongelmia.
Lisäksi tulokset osoittivat, että äidin koulutustaustalla oli positiivinen yhteys lasten varhaisiin matemaattisiin taitoihin. Isän koulutustaustalla ei ollut yhteyttä tutkittuihin taitoihin tässä tutkimuksessa. Kotona puhuttu kieli oli yhteydessä lukusujuvuuteen ja sitä kautta epäsuorasti matemaattisiin ongelmanratkaisutaitoihin. Kotona suomea puhuneet lapset pärjäsivät parhaiten lukusujuvuutta mitanneissa tehtävissä ja ratkaisivat tämän avulla matemaattisia ongelmanratkaisutehtäviä paremmin kuin muut lapset.
Polkumalli ei eronnut eri alueilla asuvien lasten välillä. Kuitenkin lasten taidoista löydettiin tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja kaikissa muuttujissa.