Noin 7-8 vuoden iässä kouluikäisille tehtiin luki- ja kielellisten taitojen tutkimus sekä aivosähkökäyrämittaus.
Aivosähkökäyrämittauksessa (EEG) lapsen päähän asetettiin sähköistä toimintaa havaitsevia antureita. EEG on turvallinen, nopea ja täysin kivuton, ja sitä tehdään rutiininomaisesti sairaaloissa ympäri maailman. Aivosähkökäyrämittaus vastasi sisällöltään seurannan aiempia vaiheita. Siinä lapsi pelasi tabletilla tai katsoo elokuvaa samalla kun hän kuunteli kaiuttimen kautta ääniä.
Luki- ja kielellisten taitojen tutkimuksessa lapsen kanssa tehtiin tähän ikään soveltuvia testejä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tärkeää tietoa siitä, mitä kouluikäiset tavallisesti hallitsevat ja mitä eivät sekä lisätä ymmärrystä kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Perheet saivat halutessaan palautetta lapselle tehdyistä testeistä.
Mittaukset toteutettiin Meilahdessa Helsingin yliopiston tiloissa, ja ne teki tutkimusryhmämme jäsen laillistetun psykologin ohjauksessa.
Neljän-viiden vuoden iässä lapsille toteutettiin aivosähkökäyrämittaus ja kielellisten ja esilukutaitojen tutkimus. Aivosähkökäyrämittauksen aikana lapsi istui tutkijan tai vanhemman kanssa mittaushuoneessa ja pelasi tabletilla tai katsoi piirrettyjä samalla kun hänelle soitettiin ääniä. Kielellisten ja esilukutaitojen tutkimuksessa lapsen kanssa tehtiin ikään soveltuvia testejä, joilla selvitettiin lapsen tiedonkäsittelytaitoja erityisesti kieleen ja kehittyvään lukutaitoon liittyen. Perheet saivat halutessaan palautetta lapselle tehdyistä testeistä. Testit tehtiin Meilahdessa Helsingin yliopiston tiloissa, ja testit teki tutkimusryhmämme jäsen laillistetun psykologin ohjauksessa.
Kahden vuoden ja neljän kuukauden iässä lapsille toteutettiin aivosähkökäyrämittaus ja kielellisten kykyjen tutkimus. Aivosähkökäyrämittauksessa lapsi istui tutkijan tai vanhemman sylissä mittaushuoneessa ja katseli valitsemiaan lastenohjelmia samalla kun hänelle soitettiin ääniä. Kielellisten kykyjen tutkimuksessa lapsen kanssa tehtiin ikään soveltuvia testejä, joilla selvitettiin lapsen kielellisen kehityksen alkutaivalta. Perheet saivat halutessaan palautetta lapselle tehdyistä testeistä. Testit tehtiin Meilahdessa Helsingin yliopiston tiloissa tai Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella, ja testit teki tutkimusryhmämme jäsen laillistetun psykologin ohjauksessa.
Puolen vuoden iässä vastasyntyneiden satunnaisesti valituille perheille annetut kuuntelutehtävät päättyivät. Osa vauvoista kutsuttiin uuteen aivosähkökäyrämittaukseen, joka vastasi sisällöltään vastasyntyneille tehtävää mittausta. Puolen vuoden ikäiset vauvat olivat kuitenkin hereillä, vanhemman tai hoitajan sylissä mittauksen aikana.
Tutkimukseen rekrytoitiin noin 200 vastasyntynyttä vuosina 2015–2017. Perheissä, joissa vanhemmalla on epäilty lukivaikeutta, vanhempi on kutsuttu lukivaikeustestiin. Tutkimukseen osallistuvat perheet on jaettu ryhmiin sen mukaan, onko vauvalla perinnöllinen lukivaikeuden riski. Lisäksi satunnaisesti valituille perheille on annettu kuuntelutehtäviä kotiin vauvan ensimmäisen puolen vuoden ajaksi.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vastasyntynyt vauva osallistui aivosähkökäyrämittaukseen. Vauva sai nukkua koko kokeen ajan. Tutkimuksessa saatiin tietoa vauvan kuulovalmiuksista. Vastasyntyneeltä vauvalta ja hänen vanhemmiltaan kerättiin myös sylki- tai verinäytteet DNA-tutkimuksia varten. DNA:sta tarkasteltiin lukivaikeuteen liittyviä geenejä. Vastasyntyneiden EEG-mittaukset toteutettiin Jorvin sairaalassa ja Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella. Jorvin sairaalassa syntyneet vauvat haettiin suoraan osastolta EEG-mittaukseen 1-2 tunnin ajaksi. Muissa sairaaloissa syntyneiden kanssa sovittiin mittausajankohta enintään kahden viikon päähän vauvan syntymästä.