Luki- ja kielellisten taitojen testeissä tehdään lapsen ikätasoon soveltuvia tehtäviä. Lapsi pääsee tutkimuskerralla muun muassa rakentamaan palikoilla, kirjoittamaan ja leikkimään arvausleikkiä. Tutkimus pyritään toteuttamaan niin, että vanhempi/hoitaja odottaa huoneen ulkopuolella. Mikäli vanhempi tai muu saattaja tulee mukaan tutkimushuoneeseen, hän pysyttelee taka-alalla, jotta lapsi tekisi tehtävät itsenäisesti, ilman aikuisen opastusta. Tutkimus kestää kaiken kaikkiaan noin kaksi ja puoli tuntia. Lapsen ei kuitenkaan tarvitse tehdä tehtäviä koko aikaa, vaan pidämme taukoja, joiden aikana tarjoamme vanhemman luvalla pientä purtavaa. Tutkimus toteutetaan lapsen ehdoilla ja hänen jaksamisensa mukaan.
Perheet saavat halutessaan myös palautetta lapsen kielellisten taitojen tutkimuksesta. Palaute kertoo, mitkä ovat lapsen senhetkisten taitojen vahvuuksia, ja mitkä taidot ovat vielä kehittymässä.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada tärkeää ryhmätason tietoa siitä, mitä kouluikäiset tavallisesti hallitsevat ja mitä he eivät vielä hallitse. Lukivauva- ja Lukilapsi-hanke selvittää, miten vauvana ja varhaislapsuudessa mitattu aivotoiminta sekä perintötekijät ovat yhteydessä lasten kielen oppimiseen. Näin voidaan ehkä tulevaisuudessa löytää keinoja tunnistaa jo varhain, millaiset lapset erityisesti hyötyisivät kielen kehityksen tukemisesta. Tietoa kerätään myös kaikesta siitä lapsen kielen oppimista edistävästä toiminnasta, mitä kotona, koulussa ja harrastuksissa tehdään. Tutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ymmärrystä kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.