Luki- ja kielellisten taitojen testeissä tehtiin lapsen ikätasoon soveltuvia tehtäviä. Lapsi pääsi tutkimuskerralla muun muassa rakentamaan palikoilla, kirjoittamaan ja leikkimään arvausleikkiä. Tutkimus pyrittiin toteuttamaan niin, että vanhempi/hoitaja odotti huoneen ulkopuolella. Mikäli vanhempi tai muu saattaja tuli mukaan tutkimushuoneeseen, hän pysytteli taka-alalla, jotta lapsi teki tehtävät itsenäisesti, ilman aikuisen opastusta. Tutkimus kesti kaiken kaikkiaan noin kaksi ja puoli tuntia. Lapsen ei kuitenkaan tarvinnut tehdä tehtäviä koko aikaa, vaan pidimme taukoja, joiden aikana tarjosimme vanhemman luvalla pientä purtavaa. Tutkimus toteutettiin lapsen ehdoilla ja hänen jaksamisensa mukaan.
Perheet saivat halutessaan myös palautetta lapsen kielellisten taitojen tutkimuksesta. Palaute kertoi, mitkä ovat lapsen senhetkisten taitojen vahvuuksia, ja mitkä taidot ovat vielä kehittymässä.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada tärkeää ryhmätason tietoa siitä, mitä kouluikäiset tavallisesti hallitsevat ja mitä he eivät vielä hallitse. Lukivauva- ja Lukilapsi-hanke selvittää, miten vauvana ja varhaislapsuudessa mitattu aivotoiminta sekä perintötekijät ovat yhteydessä lasten kielen oppimiseen. Näin voidaan ehkä tulevaisuudessa löytää keinoja tunnistaa jo varhain, millaiset lapset erityisesti hyötyisivät kielen kehityksen tukemisesta. Tietoa kerätään myös kaikesta siitä lapsen kielen oppimista edistävästä toiminnasta, mitä kotona, koulussa ja harrastuksissa tehdään. Tutkimuksen tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ymmärrystä kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.