Muuttuva väestö -tutkimushankkeen väliraportin väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä vähenee lähes koko Suomessa, mutta vieraskielisten tai taustaltaan vieraskielisten lasten määrä kasvaa huomattavasti vuoteen 2040 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itlan monitieteisessä tutkimushankkeessa on tutkittu väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen paikallisesta ja kansallisesta sekä kansainvälisestä näkökulmasta. Hankkeen loppuraportti Väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen – kansalliset ja kansainväliset kokemukset, seurantaindikaattorit sekä lasten ja nuorten kuulemisen laatukriteeristö on julkaistu valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.
Kunnat tulevat erilaistumaan jatkossakin
Kunnilta kerätyn kyselyaineiston perusteella valtaosassa kunnista on joko käynnissä tai suunnitteilla varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimialaa koskevia palveluverkkouudistuksia. Vastaajat näkivät kehityskohteena myös yhteistyön lisäämisen kuntien kesken. Kunnat ovat tyypillisesti keskittyneet lapsiväestömäärien ja palveluverkon tarkasteluun yksikkökohtaisesti.
Väestönmuutoksella on vaikutuksia koko Suomessa, mutta se merkitsee kunnille erilaisia asioita. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita, joiden vastaukset tukevat näkökulmaa kuntien erilaistumisesta ja hyvin erilaisista paikallisista haasteista.
”Väestönmuutoksen haasteisiin on etsittävä ratkaisuja sekä rakenteellisesti että toiminnan kehittämisellä, esimerkiksi erilaisin kokeiluin. Kunnat tulevat jatkossakin erilaistumaan”, kertoo Itlan projektitutkija Anni Kyösti.
Lapsia ja nuoria halutaan kuulla lisää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen päätöksenteossa
Tutkimushankkeen väliraportista käy ilmi, että kunnissa koetaan tarvetta huomioida enemmän lasten ja nuorten näkemyksiä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta keinoja kuulemiseen puuttuu. Loppuraporttiin laadittiin laatukriteeristö lasten ja nuorten kuulemiseen päätöksenteossa. Kriteeristö on tehty ensisijaisesti varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalveluiden kehittämisestä, suunnittelusta ja järjestämisestä vastaaville tahoille kuulemisen suunnittelun sekä laadun arvioimisen välineeksi. Ohjeistusta ja kriteeristöä voidaan kuitenkin soveltaa myös muilla toimialoilla.
”On hyvin tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta erilaisissa muutostilanteissa. Tutkimuksemme osoittaa, että lapsilla ja nuorilla on tärkeää tietoa, joka saattaa jäädä huomiotta, ellei lasten kuulemista tuoda päätöksenteon rakenteisiin. Lasten ja nuorten kuuleminen auttaa päättäjiä asettamaan lasten ja nuorten tarpeita etusijalle päätöksenteossa”, kommentoi Helsingin yliopiston professori Mirjam Kalland.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Veronica Salovaara jatkaa: ”Tutkimuksen tulosten mukaan kunnissa on vahva halu huomioida lasten ja nuorten näkemyksiä ja toteuttaa lasten ja nuorten kuulemisia laadukkaasti. Toivomme, että hankkeessa kehitetystä laatukriteeristöstä on kunnille hyötyä, ja että kehitystyö aiheen parissa jatkuu.”
Kunnille uudenlaisia indikaattoreita väestönmuutoksen seurantaan
Osana tutkimusta laadittiin indikaattorityökalu, johon on koottu kuntien kannalta keskeisiä indikaattoreita väestönmuutoksen seurantaan. Indikaattorityökalun tarkoituksena on tarjota kunnille ideoita siitä, minkälaisia indikaattoreita voitaisiin tarkastella säännöllisesti. Indikaattoreihin on pyritty nostamaan muun muassa uusia olosuhteisiin, kustannuksiin ja paikallisiin opetuksen järjestämistapoihin liittyviä asioita, joita kunnissa ei vielä systemaattisesti seurata.
Kansainväliset kokemukset osoittavat ilmiön kompleksisuuden
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kansainvälisiä kokemuksia väestönmuutoksen vaikutuksista. Kansainväliset esimerkit nostivat esiin lukuisia monimutkaisia ja yhteen kietoutuneita yhteiskunnallisia teemoja. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita Alankomaista, Ruotsista, Norjasta, Espanjasta ja Kanadan Ontariosta. Haastattelujen pohjalta yhteneviksi teemoiksi nousivat
1. osaavan työvoiman takaaminen tulevaisuudessa ja maahanmuuton vaikutukset
2. opettajaprofession houkuttelevuus ja pitovoima
3. yhteiskunnallinen eriytyminen ja tasa-arvo sekä varhaiskasvatuksensekä esi- ja perusopetuksen segregoituminen
4. valtionohjaus, lainsäädäntö ja pitkäjänteinen koulutuspolitiikka.
”Väestönmuutokseen liittyvät haasteet eivät ole ratkaistavissa pelkästään koulutuspolitiikan keinoin. Kyseessä on monitahoinen ja -tasoinen kokonaisuus, joka ulottuu myös alue-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikkojen kentille”, toteaa Helsingin yliopiston apulaisprofessori Janne Varjo.
Kansainvälisten kokemusten ja ratkaisujen tarkastelu on tärkeää ja niitä tulee pohtia myös Suomessa. Ratkaisuja on kuitenkin aina tarkasteltava paikallisessa kontekstissa, minkä vuoksi kansainväliset ratkaisut eivät ole suoraan sovellettavissa Suomessa.
Monitieteistä tutkimushanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimushanke on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia – kehittämisohjelmaa.
Lisätietoja
Apulaisprofessori Janne Varjo, Helsingin yliopisto, 050 318 2205, janne.varjo(a)helsinki.fi
Professori Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto, 050 448 2222, mirjam.kalland(a)helsinki.fi
Projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 040 188 4066, suvi-sadetta.kaarakainen(a)itla.fi