Osana Elontila -arviointitutkimusta tarkastelemme, millaisia tutkimuksia elinikäisestä ohjauksesta on tehty Suomessa viime vuosina. Yhtenä näkökulmana on, miten elinikäinen ohjaus on määritelty tutkimusaineistona olevissa dokumenteissa - elinikäinen ohjaus kun on moniulotteinen käsite, joka kattaa useita eri ohjausalan tavoitteita, palveluita ja asiakas- sekä ammattilaisryhmiä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) määrittelee internet-sivuillaan elinikäisen ohjauksen seuraavasti:
”Elinikäinen ohjaus (ELO) tarkoittaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, joiden avulla kaikenikäiset pystyvät tunnistamaan osaamisensa ja kiinnostuksensa sekä pohtimaan osaamisensa kehittämistä ja mahdollisuuksiaan työelämässä. Palveluista yksilöt saavat tukea koulutukseen, uraan, vapaa-aikaan ja omaan toimeentuloonsa liittyvien suunnitelmien ja päätösten tekemiseen sekä tavoitteiden asettamiseen.” (TEM 2024)
TEM:n määritelmässä korostuvat palvelut ja niiden avulla saavutettavat tavoitteet, myös Opetushallituksen (2023) Hyvän ohjauksen kriteereissä lähdetään hyvän ohjauksen tavoitteista (2023, 5) edeten määrittelemään hyvän ohjauksen kriteereitä. Lisäksi Elinikäisen ohjauksen strategiassa 2020-2023 (ELO-foorumi 2020, 21) elinikäinen ohjaus määritellään Suomen kontekstissa tavoiteltavien päämäärien ja niitä tukevien toimien ja palvelujen avulla:
”2020-luvun Suomessa määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa
- tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
- tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan.”
Yllä olevissa määritelmissä tavoitteet ovat keskeinen elinikäisen ohjauksen määrittelyn osa-alue. Elontila-arviointitutkimuksessa tarkastelemme elinikäisen ohjauksen määrittelyä erikseen nuorisotoimen, työllisyyspalveluiden ja koulutuksen sektoreilla. Tarkastelumme mukaan nuorisotoimen sekä työllisyyspalveluiden sektoreilta löytyi elinikäisen ohjauksen määrittelyä ohjauksella saavuteltavien tavoitteiden kautta. Koulutussektorilla sen sijaan painottui vahvasti se, mitä ohjataan – erityisesti uraohjaus ja siirtymien ohjaus.
Kohti parempaa ymmärrystä ohjauksen yksilöllisistä tavoitteista
Herää kysymys, miksi koulutussektorilla tavoitteiden sijaan painottuvat ohjauksen sisällöt. Onko koulutussektorilla niin vakiintuneet ohjauksen käytännöt, että elinikäistä ohjausta määriteltäessä ohjauksen tavoitteita ei tule eksplisiittisesti esiin? Tavoitteet tulivat kuitenkin esiin työllisyyspalveluiden ja nuorisotoimen sektoreilla. Herää myös kysymys, nähdäänkö elinikäinen ohjaus nuorisotoimen ja työllisyyspalveluiden sektoreilla enemmän ratkaisuna jonkun spesifin tavoitteen saavuttamiseen, kun taas koulutussektorilla holistisemmin henkilökohtaisen kasvun vahvistajana? Vai määrittyykö juuri koulutuksessa tapahtuva ohjaus luontevammin oppijan kasvusta käsin?
Ehkä tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia syvällisen eksplisiittisesti elinikäisen ohjauksen tavoitteiden luonnetta erityisesti suomalaisen koulutuksen kentillä – millaisia tavoitteet ovat, miten tavoitteisiin pyritään ja millaisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia päämääriä ne palvelevat? Ehkä työllisyys- ja nuorisopalveluissa olisi sen sijaan tarpeen myös esittää kysymys millaista kehitystä ja kasvua ohjauksella toivotaan saavutettavan?
Lähteet
ELO-foorumi (2020) Elinikäisen ohjauksen strategia 2020-2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Helsinki: Valtioneuvosto.
Opetushallitus (2023) Hyvän ohjauksen kriteerit. Viitattu 13.8.2024.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2024) Elinikäisen ohjauksen internet-sivut (tem.fi/elinikainen-ohjaus). Viitattu 13.8.2024.