Tutkijatohtori Maarit Koponen ja emeritaprofessori Liisa Tiittula ovat mukana EU:n Horizon2020-ohjelman rahoittamassa MeMAD-projektissa (Methods for Managing Audiovisual Data).

Apulaisprofessori Simo Määttä, FM Merja Nivala ja emeritusprofessori Juhani Härmä

Rahoittaja Suomen Kulttuurirahasto

 

Tutkimushankkeessa suomennetaan valikoima kirjeenvaihtoa, jota valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenström kävi Pietarissa työskennelleiden kollegojensa Carl Johan Walleenin ja Robert Henrik Rehbinderin kanssa.

J. A. Ehrenström tunnetaan ruutukaavaan perustuvan Helsingin asemakaavan laatijana ja Suomen autonomian ajan ensi vuosien poliittisena vaikuttajana. Kirjeenvaihto käsittelee pääasiassa Helsingin kaupungin uuden keskustan rakentamista ja tsaarin hallinnon suhdetta Suomen suuriruhtinaskuntaan. Toissijaisesti kirjeissä käsitellään myös ajan muita tapahtumia ja kirjoittajien yksityiselämää.

Valtaosa kirjeistä on kirjoitettu ranskaksi, joka oli 1800-luvun alussa eliittien lingua franca. Ranska oli myös kieli, jolla Suomen suuriruhtinaskunnan ruotsinkielinen hallinto ja Venäjän tsaarin venäjänkielinen hallinto kommunikoivat keskenään. Lisäksi kirjeissä käytetään ruotsia, ja monet yksittäiset kirjeet ovatkin kaksikielisiä. Koska ranskaa taitavia historioitsijoita on Suomessa kovin vähän, on tärkeää suomentaa kirjeet ja saattaa ne siten tutkijoiden käyttöön. Kirjeiden kääntäminen on siksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä hanke. Julkaistavat kirjeet ovat kiintoisaa luettavaa myös laajemmalle yleisölle, joka on kiinnostunut Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosikymmenten yhteiskunnallisesta elämästä ja arjesta.

Hankkeessa luokitellaan Kansallisarkistossa olevat Ehrenströmin kirjeet niiden asiasisältöjen perusteella temaattisesti, valikoidaan osa niistä julkaistavaksi, transkriboidaan julkaistavaksi valitut kirjeet ja lopuksi käännetään valitut kirjeet suomen kielelle. Hanketta koordinoi käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä. Kirjeiden luetteloinnin, transkriboinnin ja suomentamisen tekee FM Merja Nivala. Neuvonantajana toimii romaanisen filologian emeritusprofessori Juhani Härmä, joka tuntee kirjekokoelman hyvin ja on tehnyt siihen liittyvää tutkimusta.

Tutkijatohtori Maija Hirvosen post doc -projekti, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimuksen aiheena on käännösten synty vuorovaikutuksessa. Vaikka käännösprosessi perinteisesti mielletään kääntäjän päänsisäisenä toimintana, MUTABLEssa sitä tarkastellaan kääntäjien ja käyttäjien välisen yhteistyön ja kääntämisympäristön tuloksena. Tutkimuksessa analysoidaan kuvailutulkkauksen käsikirjoittamisprosessia, jossa sokeat ja näkevät tekevät kielellisen kuvailun elokuvan visuaalisista elementeistä näkövammaisille katsojille. Lisäksi tutkitaan kuvailutulkkausta tulkkauksen näkökulmasta suorissa vuorovaikutustilanteissa taidenäyttelyopastuksissa. Tavoite on selvittää kääntämisen, tulkkauksen ja yhteisymmärryksen rakentumista multimodaalisesti: Miten kääntäminen ja siihen liittyvät vaiheet (mm. ongelmanratkaisu) ilmenevät vuorovaikutuksessa ja keskustelussa? Millaisin keinoin (mm. puhe, eleet) käännösratkaisuja tehdään? Miten sokeat tulkitsevat elokuvan äänimaailmaa ja ihmisten puhetta ja miten viestinnällinen epäsymmetrisyys (toiset näkevät, toiset eivät) ilmenee? Miten kääntäjien sosio-kognitiivinen ympäristö vaikuttaa käännösprosessiin? Tutkimusaineistona on autenttisia tiimityöskentely- ja tulkkaustilanteita, joita on tallennettu videolle Suomessa, Saksassa ja Itävallassa, sekä käännösprosessista kerättyä dokumentaatiota. Tutkimus tuo uutta tietoa kääntämisestä ja vuorovaikutuksesta. Tulokset hyödyttävät mm. työelämän kehittämistä, sillä ne lisäävät ymmärrystä erilaisuuteen liittyvästä asiantuntijuudesta.

Yliopistonlehtori Svetlana Probirskajan projekti, jonka rahoitti Koneen Säätiö (2015–2018).

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ja venäläisten arkisia kohtaamisia toisaalta sodanaikana ja toisaalta kansainvälisessä Allegro-junassa nykyaikana. Tutkimuksessa kysytään, miten erikielisten ja -taustaisten ihmisten vuorovaikutus tapahtuu, ketkä toimivat tulkkeina, mitä käännös- ja tulkkauskäytäntöjä on. Tutkimuksen lähteinä käytetään sodanajan osalta sotavankien muistelmia, sotatulkkien muistelmia, sotahistoriallista tutkimusta ja arkistoaineistoa. Allegron osalta aineistona toimivat organisaation omat monikieliseen toimintaympäristöön liittyvät ohjeet, matkustajien, junanhenkilökunnan ja rajaviranomaisten haastattelut sekä tutkijan oma havainnointiaineisto, joka syntyy ”junakävelyä” suorittamalla. Tutkimus liittyy laajemmin arkikääntämisen ja sodanajan kääntämisen teemoihin.