Tutkimustulokset
CHARM-hankkeen tutkimustuloksia on julkaistu perusraportissa sekä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä artikkeleissa. Pääset tutustumaan hankkeen tutkimuksiin alla olevista linkeistä.
CHARM-tutkimuksen perusraportti

CHARM-tutkimuksen perusraportti on nyt julkaistu. Lue tutkimustulokset klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset Suomessa: Terveys, osallistuminen, palvelut ja digiteknologioiden käyttö

CHARM-tutkimuksen (engl. Care, Health and Ageing of Russian-speaking Minority in Finland) kohderyhmä on Suomessa asuvat 50 vuotta täyttäneet venäjänkieliset. Tutkimus keskittyy erityisesti terveyttä ja hyvinvointia, julkisiin palveluihin liittyviä kokemuksia, digiosallisuutta sekä hoivan antamista ja saamista koskeviin kysymyksiin. Tiedonkeruu toteutettiin postikyselynä keväällä 2019. Kolmentuhannen henkilön satunnaisotos ositettiin sukupuolen mukaan ja poimittiin väestörekisteristä. Tavoitelluista henkilöistä 36 prosenttia vastasi kyselyyn. Raportissa kyselytutkimuksen vastaukset on painotettu vastaamaan perusjoukkoa eli yli 50- vuotiaita Suomessa asuvia, jotka ovat ilmoittaneet äidinkielekseen venäjän. Vastauskadon mallintamiseen käytettiin vuoden 2017 verotustietoja, jotka sisälsivät tiedot ansio- ja pääomatuloista, työttömyyskorvauksista, kansan- ja takuueläkkeistä sekä opintorahoista.

Kohderyhmän keski-ikä vuonna 2019 oli 62 vuotta. Keskimäärinen ikä Suomeen muuttaessa oli 44 vuotta ja keskimääräinen asuinaika Suomessa 18 vuotta. 38 prosenttia kohderyhmästä asui Uudellamaalla ja 40 prosenttia muualla Etelä-Suomessa. Suurin osa oli muuttanut Suomeen paluumuuttajana tai avioliiton kautta. Yli puolella oli Suomen kansalaisuus ja heistä kolme neljäsosaa oli kaksoiskansalaisia.

Etenkin työikäiset (50–64-vuotiaat) naiset arvioivat suomen tai ruotsin kielen taitonsa hyväksi. Yli 64- vuotiailla ja miehillä itsearvioitu kielitaito oli heikompi. Työvuosia ennen Suomeen muuttoa oli kertynyt sekä miehille että naisille keskimäärin yli kaksikymmentä vuotta ja työvuosia Suomessa noin kymmenen. Työikäisten joukossa työttömiä oli noin 22 prosenttia. Naisista 64 prosenttia ja miehistä 84 prosenttia oli naimisissa. Naisista 45 prosentilla puolison synnyinmaa oli Suomi, miehistä neljällä prosentilla. Yli 64- vuotiaista naisista yli puolet asui yksin, miehistä noin 20 prosenttia.

Lähes puolet työikäisistä ja vajaa kolmannes yli 64-vuotiaista venäjänkielisistä arvioi oman terveytensä hyväksi. Kuitenkin noin 13 prosentilla työikäisistä ja lähes 20 prosentilla yli 64-vuotiaista oli jokin jokapäiväisiä toimintoja rajoittava pitkäaikaissairaus. Etenkin naiset raportoivat masennusoireita: neljännes työikäisistä ja 30 prosenttia yli 64-vuotiaista naisista sai masennusoirekyselyssä (CES-D) kliinisen masennuksen raja-arvon (yhdeksän pistettä) ylittävän tuloksen. Miehillä vastaavat luvut olivat 13 prosenttia ja 19 prosenttia. AUDITkyselyn mukaan vajaa 20 prosenttia miehistä ja noin 30 prosenttia naisista ei käyttänyt alkoholia lainkaan. 12 prosenttia työikäisistä ja 11 prosenttia yli 64-vuotiaista miehistä joi vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla ainakin kerran kuukaudessa. Naisissa vastaava prosenttiosuus oli alle kaksi prosenttia. Työikäisistä miehistä neljännes ja naisista 13 prosenttia tupakoi säännöllisesti. Yli 64-vuotiaissa tupakoivia oli 15 prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista. Miehet liikkuivat naisia vähemmän ja söivät vähemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

Naiset käyttivät miehiä enemmän terveyspalveluita. He myös raportoivat eniten puutteita terveyspalveluiden saannissa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana 28 prosenttia yli 50-vuotiaista venäjänkielisistä oli käynyt lääkärissä ulkomailla, naiset miehiä tavallisemmin. Tärkeimmiksi syiksi ulkomailla lääkärissä käymiseen nousivat halvempi hinta, lyhyempi jonotusaika, kieliongelmat ja järjestelmän tuntemus. Yli 65 prosenttia vastaajista kertoi kotitaloutensa toimeentulon olevan hankalaa. Toimeentulovaikeudet korostuivat yli 64-vuotiaiden joukossa. Heistä yli puolet oli saanut toimeentulotukea ja noin 70 prosenttia asumistukea. Jopa 43 prosenttia yli 64-vuotiaista miehistä oli turvautunut ruoka-apuun viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset olivat yleisesti hyvin tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Sosiaalisen eristyneisyyden mittarin mukaan kuitenkin noin 30 prosenttia oli sosiaalisesti eristyneitä eli heillä oli vähemmän kuin kaksi läheisestä ihmistä. Yli 70 prosentilla ei ollut yhtään läheistä suomalaissyntyistä ystävää. Naisista lähes puolet oli kokenut yksinäisyyttä kuluneen viikon aikana vähintään joskus ja noin 10 prosenttia suurimman osan ajasta tai lähes koko ajan. Miehistä yksinäisyyttä oli kuluneen viikon aikana kokenut joskus noin kolmannes ja suurimman osan ajasta tai koko ajan noin neljä prosenttia. Kaikista vastaajista noin puolet ilmoitti kaipaavaansa synnyinmaahansa, mutta kysyttäessä tämänhetkisiä muuttoaikeista hyvin harva (alle kaksi prosenttia) ilmoitti aikovansa tai haluavansa muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Alle viisi prosenttia kohderyhmästä oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua Suomessa usein tai melko usein, lähes puolet joskus. Yleisimmin syyksi nähtiin heikompi suomen kielitaito tai kuuluva aksentti tai vastaajan status maahan ulkomailta muuttaneena ihmisenä.

Kyselyssä kartoitettiin myös kuuluvuuden tunnetta eri ryhmiin. Vahvimmin yhteenkuuluvuutta koettiin venäläisten kanssa: yli puolet ilmoitti kokevansa vahvasti yhteenkuuluvuutta. 88 prosenttia koki ainakin jonkin verran yhteenkuuluvuutta ryhmän ”suomalaiset” kanssa. Vähemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta osoitettiin muita maahanmuuttajia kohtaan: noin puolet yli 50-vuotiaista venäjänkielisistä koki yhteenkuuluvuutta muiden Suomeen ulkomailta muuttaneiden kanssa. Yli 80 prosenttia venäjänkielisistä koki suomalaisen kulttuurin ja perinteet itselleen läheisiksi, naiset tavallisemmin kuin miehet. Noin 90 prosenttia koki synnyinmaansa kulttuurin ja perinteet itselleen läheisiksi. Vanhemmat ikäryhmät kokivat näin keskimääräistä tavallisemmin. Noin 80 prosenttia yli 50-vuotiaista venäjänkielistä oli käynyt synnyinmaassaan ainakin kerran kuluneen vuoden aikana. Työikäiset olivat matkustaneet synnyinmaahansa muita useammin.

Yli 90 prosentilla työikäisistä ja noin 70 prosentilla yli 64-vuotiaista oli käytössään älypuhelin. Vain neljällä prosentilla ei ollut käytössään tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia. Heistä suurin osa oli yli 64-vuotiaita. Pankkitunnukset, joilla voi tunnistautua internetissä, oli käytössään noin 86 prosentilla työikäisistä ja 65 prosentilla yli 64-vuotiaista. Työikäisistä yli 90 prosenttia käytti internetiä päivittäin. Yli 64-vuotiaista yli 16 prosenttia ei käyttänyt internetiä ollenkaan. Vanhempi ikäluokka raportoi enemmän myös käyttöä hankaloittavia tekijöitä, kuten huolta internetin turvallisuudesta tai oman toimintakyvyn ongelmia.

CHARM Julkaisut Tuhat-portaalista