Tutkimusyhteisömme osallistui tiedekunnan Tutkimuksen päivään

Tässä uutisessa kerromme, miten tutkimusyhteisömme osallistui vuosittaiseen tiedekunnan Tutkimuksen päivään 28. helmikuuta 2025.

Tutkimusyhteisömme osallistui aktiivisesti tämänvuotiseen tiedekunnan Tutkimuksen päivään (28.2.2025) Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa osallistuen keskusteluun tiedekunnan tutkimusinfrastruktuureista ja tutkimusmenetelmistä erityispedagogiikan alalla.

Aamupäivällä tutkimusyhteisömme organisoijat Pirjo Aunio ja Terhi Vessonen osallistuivat tutkimusyhteisöjen ja varadekaanin välillä käytyyn keskusteluun, jossa keskityttiin  tiedekunnan tutkimusmenetelmäosaamiseen. Pirjo veti yhteen tutkimusmenetelmät, joita tutkimusyhteisömme jäsenet hyödyntävät työssään, ja esitteli visualisoinnin näistä keskeisistä osa-alueista (ks. alla). Hän korosti erityisesti sitä, että tutkimusyhteisössämme on asiantuntemusta kvalitatiivisista ja kvantitatiivisista havainnointimenetelmistä (erityisesti pitkittäistutkimusmenetelmistä), kvasiekperimentaalisista interventioista sekä systemaattisista kirjallisuuskatsauksista ja meta-analyyseistä.

Iltapäivällä järjestimme session otsikolla ”Tutkimusmenelmälliset lähestymistavat erityispedagogiikassa”. Tilaisuudessa esiteltiin lyhyitä esityksiä, joissa jäsenemme kertoivat erilaisista tutkimusmenetelmistä heidän erityispedagogiikan alan tutkimuksessaan. Sessio herätti keskustelua ja yhteistyötä menetelmien ympärillä ja näkökulmia siihen, mitä asioita tulisi ottaa huomioon kyseisiä metodeja sovellettaessa erityispedagogiikan alalla.

Seuraavat tutkimusmenetelmät esiteltiin:

  • Visual-based qualitative data analysis (Visuaalinen laadullinen analyysi; Katri Pardon)
  • Meta-analysis (Meta-analyysi; Terhi Vessonen)
  • Measurement validation (Mittareiden laadun tarkastelu; Anssi Vanhala)
  • Quantitative ethnography (Kvantitatiivinen etnografia; Kati Sormunen)
  • Co-occurrence network analysis (Verkostonalyysi; Kati Sormunen)
  • Longitudinal cross-lagged panel modeling (Pitkittäinen ristiviiveanalyysi; Natalia Stalchenko)
  • Critical policy discourse analysis (Kriittinen diskurssianalyysi; Sai Väyrynen)
  • Change laboratory (Muutoslaboratorio; Piia Ruutu)

Jakamalla metodologista asiantuntemustamme toivomme voivamme osaltaan edistää korkeatasoista erityispedagogiikan tutkimusta ja vahvistaa yhteistyötä tiedekunnan sisällä.

Nautimme tiedekunnan Tutkimuksen päivästä ja odotamme innolla, miten nämä keskustelut rakentavat tiedekunnan tutkimusinfrastruktuuria ja yhteistyötä.