Professori Pirjo Aunio Active Numeracy tutkimusryhmästä kirjoitti kollegoidensa professori Jo Van Herwegen (United College of London) ja professori Dieter Baeyensin (KU Leuven) kanssa kokoavan tutkimusartikkelin siitä, mihin suuntaan pienten lasten matemaattisten taitojen tutkimusta voisi kehittää. Artikkelissa näkyy myös tutkijoiden tavoite kehittää matemaattisten oppimisvaikeuksien tutkimusta. Tutkijat antavat kolme suositusta.
Ensinnäkin on olemassa monta erilaista matemaattista taitoa, joiden kehitystä kannattaa tutkia suhteessa toisiinsa sekä yleisempiin kognitiivisiin taitoihin niin, että huomioi mahdollisimman monta tekijää samanaikaisesti. Kirjoittajat korostavat myös sitä, että lasten oppimista kannattaa tutkia osana laajempaa oppimisympäristöä.
Toinen suositus koskee interventiotutkimuksen tekemisen laadun parantamista, jotta olisi mahdollista ymmärtää paremmin esim. opetuksellisten harjoitusohjelmien vaikuttavuutta. Tutkijat ehdottavat, että interventiotutkijat ottaisivat käyttöön vaikuttavuusportaikon, jonka avulla muut tutkijat ja opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset voivat tarkastella kerättyä vaikuttavuustodisteaineistoa. Portaikon ensimmäinen askelma pitää sisällään kuvailevaa perustietoa harjoitusohjelmasta, kuten kuvauksen tavoitteesta, kohderyhmästä, toteutuksen vaatimuksista ja toteutusympäristöstä. Toisella portaalla kuvataan harjoitusohjelman vaikuttavuusmekanismin teoreettiset perusteet, eli mihin teoreettiseen tietoon ja aiempaan tutkimukseen perustuen voidaan olettaa, että harjoitusohjelma tuottaa tavoitellun vaikutuksen. Kolmannen portaan todisteaineisto perustuu ensimmäisen kierroksen empiiriselle aineistolle, jonka avulla voidaan todeta harjoitusohjelman tuottavan halutun vaikuttavuuden. Neljännen portaan empiirisellä aineistolla tuotetaan tietoa syyseuraussuhteesta. Tällä tasolla voidaan osoittaa esimerkiksi harjoittelumäärien erojen vaikuttavuus. Neljännellä portaalla voi tutkimusasetelma rakentua interventio ja kontrolliryhmän käytölle, mutta kontrolliryhmän käyttö ei vielä tällä portaalla ole pakollista. Sen sijaan, kun siirrytään ylimmälle viidennelle portaalle, missä tuotetaan vahvin todisteaineisto harjoitusohjelmalle, on välttämätöntä verrata harjoitusryhmän tuloksia kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkijat toteavat, että huolimatta siitä, että harjoitusohjelmia kehittäneet tutkijat ovat pystyvät tuottamaan todisteaineistoa jokaiselle portaalle, on valitettavan vähän tutkimusta siitä, miten harjoitusohjelmat tulevat osaksi opetus- ja kasvatuskäytäntöjä.
Kolmas suositus koskee varhaisten matemaattisten taitojen arvioimiseen käytettäviä menetelmiä. Tutkimusten tulosten yhteenvetoa vaikeuttaa useasti se, että tutkijat käyttävät eri arviointivälineitä varhaisten matemaattisten taitojen mittaamiseen. Olisi kuitenkin hyvä, että tutkijat selkeästi raportoisivat mitä matemaattisia taitoja heidän arviointivälineessään mitataan. Se helpottaisi tulosten ymmärtämistä ja tiedon käyttöä. Arviointivälinekehityksen kannalta on myös tärkeää, että tutkijat tarkastelevat ja raportoivat omien arviointivälineiden validiteetti ja reliabiliteetti todisteaineistoa mahdollisimman laajasti. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun suunnitellaan arviointivälineitä opetus- ja kasvatushenkilöstön työn tueksi. Yksi keskeinen tulevaisuuden haaste on luotettavien arviointivälineiden tuottaminen eri kieliryhmille, jossa digitalisaatio tulee olemaan merkittävä apu.
Artikkeli julkaistiin maaliskuun 2025 lopussa Journal for the Study of Education and Development lehdessä, sen voi lukea vapaasti osoitteesta: https://doi.org/10.1177/02103702251325611
Aunio, P., Van Herwegen, J., & Baeyens, D. (2025). Early mathematics learning: multifactorial nature of early mathematics skills, effectiveness of educational interventions and challenges with measurements. Infancia y Aprendizaje = Journal for the Study of Education and Development. https://doi.org/10.1177/02103702251325611