Meillä oli ilo toivottaa tervetulleiksi vieraat Ranskasta, Institut National Supérieur de Formation et de Recherche pour l’Éducation Inclusive (INSEI) -instituutista, maanantaina 7. huhtikuuta 2025 järjestettyyn tutkimusseminaariimme. Seminaari kokosi yhteen INSEI:n tutkijat ja Helsinki SEN -verkoston jäsenet keskustelemaan inklusiivisesta koulutuksesta ja opettajankoulutuksesta. Tässä artikkelissa esittelemme päivän esitysten teemoja ja sisältöjä.
Seminaarin keskiössä olivat inklusiivisen koulutuksen ajankohtaiset kehityskulut niin Ranskassa kuin Suomessa. INSEI:n vieraiden ja Helsinki SEN -verkoston jäsenten esitysten kautta syntyi vilkasta keskustelua, jossa tunnistettiin sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia lähestymistavoissa – jaettujen haasteiden ja innovaatioiden rinnalla.
Päivän avasi professori Minna Puustinen, joka esitteli INSEI-instituution ja sen tehtävän. Ranskan lainsäädännön pohjalta perustettu INSEI on erikoistunut inklusiivisen koulutuksen edistämiseen. Instituutti tarjoaa tutkinto- ja täydennyskoulutusta, tekee tutkimusta oppimisesta ja osallisuudesta sekä kehittää opetusmateriaaleja ja julkaisuja.
Seuraavaksi vanhempi yliopistonlehtori Lotta Uusitalo esitteli suomalaisen erityisopettajankoulutuksen kokonaisuutta. Hän kuvasi erityisopettajaksi kouluttautumisen eri reittejä Suomessa ja tarjosi kattavan katsauksen kansallisiin koulutuspolkuihin kansainvälisille vierailijoille.
Professori Marie Toullec esitteli tutkimusprojektiaan, joka keskittyy autismikirjon oppilaiden koulunkäyntiin. Hän antoi konkreettisia esimerkkejä itsesäätelyohjelmien toteuttamisesta erilaisissa kouluympäristöissä. Esitys herätti elävää keskustelua samanaikaisopettajuudesta Ranskassa ja Suomessa sekä laajemmista yhteistyökäytännöistä inklusiivisissa luokissa.
Yliopistonlehtori Annukka Paloniemi jakoi näkökulmia vastavalmistuneesta väitöskirjastaan, jossa tarkasteltiin laaja-alaisten erityisopettajien yhteistyökäytäntöjä. Tutkimus toteutettiin kehittämishankkeena, jonka tavoitteena oli vahvistaa samanaikaisopettajuutta ja asiantuntijuuden jakamista suomalaiskouluissa.
Yliopistonlehtori Frédéric Dupré esitteli ULIS-mallin (Unités Localisées pour l’Inclusion Scolaire), joka on paikallisesti toteutettu inkluusiomalli ranskalaisissa kouluissa. Mallissa oppilaat siirtyvät tavallisen luokkaympäristön ja tuen tarpeisiin vastaavan erityistilan välillä. Hänen tutkimuksensa tarkastelee, kuinka tämä joustava järjestely tukee oppilaiden sitoutumista matematiikan opiskeluun.
Tämän jälkeen yliopistonlehtori Olli-Pekka Malinen esitteli tutkimustaan inklusiivisista erityisopetuksen ympäristöistä, joka on julkaistu lehdessä Teaching and Teacher Education. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia haastatteluja opettajien näkökulmien kartoittamiseksi ja se tarjoaa arvokasta tietoa inkluusion toteutumisesta kouluarjessa.
Seminaarin päätti tohtorikoulutettava David Gomes, joka esitteli tutkimustaan yleisopettajien ja erityisopettajien samanaikaisopettajuudesta Ranskassa. Hän esitteli erilaisia samanaikaisopettajuuden malleja ja kertoi keräämästään aineistosta, johon kuuluu kyselyjä, haastatteluja ja opetustilanteiden videointeja. Tutkimus pyrkii täyttämään aukkoa kirjallisuudessa kartoittamalla samanaikaisopettajuuden käytäntöjä ranskalaisissa alakouluissa.
Seminaari tarjosi hedelmällisen vertailun suomalaisen ja ranskalaisen inkluusiokäytänteiden välillä. Päivän aikana keskusteltiin siitä, mitä inkluusio merkitsee eri ammattilaisille, kuinka lainsäädäntö ohjaa erityisopetuksen käytäntöjä ja miten inklusiivinen opetus järjestetään käytännön luokkatilanteissa.
Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta seminaarista. Odotamme innolla tulevaa yhteistyötä yhteisöjemme välillä.