Päivämme alkoi pääpuheenvuorolla, jonka piti professori Marta Bassi Milanon yliopistosta. Hän tarkasteli Flow-käsitettä ja sen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä eri elämänalueilla. Flow syntyy, kun koetut haasteet ja taidot ovat tasapainossa, mikä johtaa optimaalisiin kokemuksiin, joille on ominaista syvä keskittyminen, selkeät tavoitteet, sisäinen motivaatio ja myönteiset tunteet. Hän esitteli tutkimuksia monilla eri osa-alueilla, joissa sen hyötyjä on havaittu: koulutuksessa flow on edistänyt akateemista sitoutumista ja luovuutta; työelämässä se on vähentänyt loppuunpalamista ja parantanut suoriutumista; terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa se on tukenut selviytymisstrategioita ja parantanut elämänlaatua.
Professori Bassi kuvaili "Theory of psychological selection", psykologista valintateoriaa, joka pyrkii selittämään, miten flow’hun liittyvät toiminnot toistuvat ajan myötä edistäen henkilökohtaista kasvua ja monimutkaisuutta. Hän esitteli saatavilla olevia flow’n arviointivälineitä ja käytännön strategioita korostaen, että flow’n edistäminen ei ole pelkästään kiinni suorituskyvystä: kyse on yksilöiden voimaannuttamisesta kukoistamaan vastoinkäymisissä, resilienssin vahvistamisesta ja elämänlaadun parantamisesta merkityksellisen toiminnan kautta.
Seminaari jatkui monipuolisella esitysohjelmalla. Positive Learning Oy:n perustaja, PhD Kaisa Vuorinen kertoi, kuinka luonteenvahvuudet voivat muuttaa opetusta ja oppimista, rohkaisten opettajia siirtymään kysymyksestä Mikä on pielessä? kysymykseen Mikä on hyvin? Huomaa hyvä! -viitekehyksen avulla. Väitöskirjatutkija Katri Pardon esitteli väitöskirjaansa lasten suhteiden prososiaalisista perusteista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Hän osoitti, kuinka ystävällisyys ja myötätunto, joita voidaan katsoa olemisen tapoina, ei pelkkinä tekoina, vahvistavat resilienssiä ja yhteenkuuluvuutta. PhD Anne-Mari Kuusimäki esitteli tutkimustaan, jossa hän oli tarkastellut digitaalista viestintää opettaja–vanhempi-yhteistyössä. Tutkimustuloksissa korostui yhtäältä digitaalisen viestinnän merkitys luottamuksen ja yhteistyön rakentamisessa, toisaalta tasapainoinen palaute ja herkkä vuorovaikutus kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä.
Seuraavaksi väitöskirjatutkija Päivi Halmekoski käsitteli nuorten luonteenvahvuuksien ja hyveiden rakennetta, tunnistaen myötätunnon ja kärsivällisyyden keskeisiksi ulottuvuuksiksi ja tarjoten työkaluja koulujen käyttöön näiden ominaisuuksien vahvistamiseksi. Seuraavaksi, väitöskirjatutkija Viivi Pentikäinen esitteli Positive Education Teacher Training -ohjelmaa, joka perustuu PERMA-malliin. Se pyrkii tukemaan opettajien hyvinvointia positiivisten tunteiden, itsejohtamisen ja vahvempien ihmissuhteiden kautta. Nämä hyödyt voivat heijastua myös oppilaisiin.
Dosentti Lotta Uusitalo tarkasteli psykologista pääomaa ja sen ulottuvuuksien mittaamista suomalaisilla opettajilla. Tämä johti yhteiseen keskusteluun arviointivälineiden kehittämisen ja päivittämisen tarpeen suuntaviivoista. Päivän päätti PhD Satu Peltomäki, joka käsitteli yhteisöllisiä lähestymistapoja yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen oppilaille, joilla on kehitysvamma.
Vuoden 2025 viimeinen seminaari oli täynnä inspiroivia ajatuksia ja kollegiaalista vuorovaikutusta. Lämmin kiitos professori Marta Bassille ja kaikille osallistujille heidän panoksestaan – jatkamme tätä työtä yhdessä myös tulevana vuonna.