Luotettavat varhaisen oppimisen ja kehityksen arviointivälineet olivat keskeisiä tutkimuksen, käytännön ja lasten tuen tarpeiden tunnistamisen kannalta. Olimme iloisia saadessamme vieraaksemme apulaisprofessori Laura Outhwaiten University College London Centre for Education Policy and Equalising Opportunities -keskuksesta.
Laura Outhwaite esitteli löydökset julkaistusta systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa tarkasteltiin 66 arviointivälineen luotettavuutta ja validiteettia. Tulokset olivat häkellyttäviä, sillä vain 15 mittaria täytti yleisesti hyväksytyt kriteerit useammassa kuin kahdessa psykometristen ominaisuuksien osa-alueessa.
Sen jälkeen hän esitteli uusia löydöksiä tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin yksityiskohtaisesti 18 laajasti käytettyä standardoitua mittaria, joita käytetään varhaisten matemaattisten taitojen arviointiin 3–6-vuotiailla lapsilla englanninkielisissä maissa. Puheenvuoronsa päätteeksi Laura esitteli äskettäin rahoitetun tutkimuksen nimeltä “SEEN: Screening Early for Educational Needs”. Tässä uudessa hankkeessa tavoitteena on arvioida Early Years Foundation Stage Profile -arvioinnin (EYFS-P) ennustavaa validiteettia myöhempien erityisopetustarpeiden tunnistamisessa. EYFS-P oli lakisääteinen opettajan havainnointiin perustuva arviointi 4–5-vuotiaiden lasten viestintä-, sosioemotionaalisista-, motorisista-, luku- ja lukumäärätaidoista.
Seuraavaksi väitöskirjatutkija Lauri Ståhlberg esitteli kehittämäänsä digitaalista arviointivälinettä peruskouluikäisille lapsille, jota käytetään laajasti useissa maissa. Arviointiväline kattaa useita perustaitoja, ja sen avulla kerätty kattava aineisto herätti monipuolista keskustelua erilaisista mahdollisuuksista seurata lasten kehitystä sekä eri kulttuureissa että pitkittäisasetelmassa.
Tämän jälkeen professori Pirjo Aunio esitteli työtään, joka koskee pienten lasten kielitaidon arviointilomakkeen kehittämistä. Arviointilomake on tarkoitettu opettajille lapsen taitojen havainnoinnin tueksi. Vastaava havainnointilomake matemaattisten taitojen arviointiin on jo saatavilla
Seuraavaksi yliopistonlehtori Lotta Uusitalo käsitteli mielenkiintoista kysymystä siitä, miten rohkeutta voidaan arvioida lapsilla. Hän johti keskustelua tällaisen hyveen mittaamisen käsitteellisistä haasteista, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat lapset.
Sitten väitöskirjatutkija Angel Park esitteli työtään, jossa hän pyrkii selvittämään vanhempien kokemuksia autismin kirjon häiriöistä (ASD) kärsivien lasten inklusiivisesta koulutuksesta Etelä-Koreassa, tavoitteenaan valaista inklusiivisuuteen vaikuttavia kulttuurisia ja systeemisiä tekijöitä.
Lopuksi väitöskirjatutkija Roosa Segersvärd esitteli tutkimuksensa eksistentiaalisen resilienssin arvioinnista pienillä lapsilla, joilla on kehitysvamma. Keskustelu syventyi Roosan keräämän rikkaan aineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja metodologisiin haasteisiin.
Kiitämme kaikkia esiintyjiä ja osallistujia heidän panoksestaan tälle inspiroivalle päivälle ja odotamme innolla tulevaa yhteistyötä eri yhteisöjen välillä.