Matkalla vaaran laelle saat tietoa Kilpisjärven historiasta, järven kalakannasta, alueen muuttuvasta ilmastosta ja ympäröivien tunturien erityislaatuisesta geologiasta.
Alla kurkistus Salmivaaran tiedepolun sisältöön. Tiedepolkuaplikaatiosta löydät lisää sisältöä.
Säällä tarkoitetaan ilmakehän tilaa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan sekä siinä muutamien tuntien tai korkeintaan muutamien päivien aikana tapahtuvia muutoksia. Säätilaa kuvaavia muuttujia ovat lämpötila, ilmanpaine, tuuli, ilmankosteus, sademäärä ja pilvisyys.
Ilmasto puolestaan on tietyn alueen säämuuttujista laskettu 30 vuoden keskiarvo. Yhden pitkän ja kylmän talven tai kolean kesän kaltainen lyhytkestoinen poikkeama ei välttämättä kerro vielä ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksesta on kyse vasta, kun muuttujien keskiarvoissa näkyy muutoksia pitkällä aikavälillä.
Kilpisjärven kylä on varsin nuori, mutta alueella on ollut asutusta vuosituhansien ajan, aina kivikaudelta saakka. Vanhimmat jäänteet ihmisen toiminnasta Kilpisjärven alueella ovat noin 6 500 vuotta vanhoja. Ne on löydetty kivikautiselta asuinpaikalta Salmivaaran eteläpuolelta.
Saamelaiset ovat laiduntaneet poroja Kilpisjärven seudulla rautakaudelta saakka. Tästä on löydetty viitteitä monilta paikoilta ainakin vuodesta 1000 jaa. aina 1900-luvulle asti. Poronhoito ja porojutaus eli poronhoitajien vaellus porojen kanssa kesä- ja talvilaidunten välillä vaikuttaisivat saapuneen Suomeen Kilpisjärven alueen kautta.
Onnittelut Salmivaaran huipulle pääsystä! Palkinnoksi huipulta aukeaa upea näköala Saanatunturille ja Kilpisjärven toisella puolella kohoaville Pikku-Mallalle ja Iso-Mallalle.
Huomaa maiseman vaihtelu: taustalla kohoavat tunturit ja etualalla kumpuilevat vaarat. Huiput ovat osa 420 miljoonaa vuotta sitten poimuttunutta Kaledonidien vuorijonoa. Vuorijonon muodostumisen aikaan luoteesta kaakkoon suuntautuva mannerlaattojen liike työnsi satoja metrin paksuisia kivimuodostumia vanhan kallioperän päälle kymmenien kilometrien matkalta. Muinainen vuorijono halkoo Skandinaviaa Kilpisjärveltä aina eteläiseen Norjaan saakka.
Kuuntele englanninkielinen Kilpisjärvi Science Trail webinaari The Trace Fossils of Kilpisjärvi and its geology.
Kilpisjärvi on syvä ja kirkasvetinen järvi. Sen kalasto koostuu kahdeksasta alkuperäislajista, jotka asuttivat järven mannerjäätikön vetäydyttyä Ruotsin tuntureille viimeisimmän jääkauden jälkeen. Useimpien lajien oletetaan saapuneen Kilpisjärveen idästä mannerjäätikön sulia reunamia pitkin.
Kilpisjärven runsaslukuisin kalalaji on siika, joka on monimuotoinen laji: se kykenee hyödyntämään kaikkia järven pääasiallisia elinympäristöjä ja elää niin rantavyöhykkeellä, syvässä vedessä kuin avovedessäkin.