Niin toisen maailmansodan aikaan kuin aina tuhansien vuosien taakse, jolloin Kilpisjärven maisemaa hallitsivat mäntymetsät. Pääset myös tutustumaan kiehtoviin tieteellisiin ilmiöihin, jotka vaikuttavat Kilpisjärven veden kierron, Saanajärven pohjasedimenttien, lumipeitteen sekä reitin varrella kasvavien ja elävien kasvien, jäkälien ja eläinten taustalla.
Alla kurkistus Saanajärven tiedepolun sisältöön. Tiedepolkuaplikaatiosta löydät lisää sisältöä.
Huomaathan, että Saanan ja Saanajärven tiedepolkujen neljä ensimmäistä rastia ovat samoja.
Saanatunturin pohjoispuolella kuljet toisen maailmansodan linnoitusten keskellä, vaikka se ei aivan ilmeistä olekaan. Ympäristö on täynnä kymmenien taistelupoteroiden, konekivääripesäkkeiden, tykistöasemien, korsujen, kaivettujen teltanpohjien sekä parakkien perustusten huomaamattomia jäänteitä. Enää sodan jälkiä ei huomaa, ellei varta vasten pysähdy etsimään kuoppia, kaivantoja ja ruosteisia säilykepurkkeja, tynnyreitä ja piikkilankaa.
Arktisen alueen vuoristoseudut ovat maastoltaan epätasaisia, niin myös Kilpisjärven seutu. Vaikka näitä maisemia hallitsevat jylhät vuoret ja tunturit, pohjoisessa on myös runsaasti pienipiirteisempiä pinnanmuotoja harjanteista kuruihin ja kumpareista notkelmiin. Kilpisjärven alueen pinnanmuodot ovat pääosin maankuoren poimuttumisen ja jääkausien muovaamia, mutta muun muassa juokseva vesi, tuuli ja toistuva jäätyminen ja sulaminen muovaavat pinnanmuotoja paikallisesti edelleen.
Akustinen ekologia: ympäristömuutosten selvittämistä äänitutkimuksen avulla
Arktinen alue on monien mielikuvissa Euroopan tiheämmin asuttuihin alueisiin verrattuna villiä ja koskematonta syrjäseutua. Matkailu arktisella alueella on kuitenkin kasvussa – eikä vain kesäisin, vaan myös talvisin. Sekä paikallisväestö että matkailijat hyötyvät matkailun lisääntymisestä monin tavoin, ja oikein toteutettuna matkailun vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi. Osalla toiminnasta on kuitenkin laajemmalle ulottuvia ja vaikeammin hahmotettavia seurauksia.
Tunturisopuli on myyriin kuuluva jyrsijä, joka on tullut kuuluisaksi värityksestään, joskus ärhäkkäästä luonteestaan, ja ennen kaikkea silloin tällöin esiintyvistä vaelluksistaan. Tämän pienen jyrsijän erikoisuuksiin kuuluu myös sen poikkeuksellinen ravinto, josta merkittävä osa koostuu sammalista. Talvella ravinto voi koostua pääosin sammalista, ja kesälläkin sammalia on ravinnossa huomattava määrä. Koska sammalien ravintoarvo on huono, joutuvat sopulit syömään sitä suuria määriä, ja sopulivuoden jälkeen tunturikankaat voivat olla melko kaluttuja. Toisaalta sopulit tuottavat paljon papanoita, jotka sopulivuoden jälkeen näkyvät hyvin tunturissa.
Sopulihuiput, eli ajanjaksot, jolloin sopulikannat ovat runsaimmillaan, ajoittuvat samaan aikaan myyrähuippujen kanssa. Kaikkien myyrähuippujen aikana ei kuitenkaan ole sopulihuippuja. Ja ennen kaikkea, syvin romahdus sekä myyrien että sopuleiden kannoissa tapahtuu samanaikaisesti. Tällainen yhtaikainen romahdus selittyy vain petojen vaikutuksella.
Sopulien elämän peruspiirre on vuodenaikainen elinympäristön vaihto. Kesällä ne viihtyvät kosteilla paikoilla, missä on tuoretta ravintoa saatavilla. Talvella taas runsaslumiset paikat, lumenviipymät, ovat tärkeitä. Paksun hangen alla vakaassa lämpötilassa sopulien on hyvä talvehtia, kunhan eivät lämpökaudet sotke elämää. Lumen sulaessa toukokuussa sopulit joutuvat vaihtamaan elinympäristöään. Tämä kevätvaellus on lyhytaikainen ja kestää n. 2-3 viikkoa.
Kilpisjärven ympäristössä on paljon mikromaailmoja eli kivenlohkareiden, pienten lampien ja purojen kaltaisia verrattain pieniä ympäristöjä, joissa on suhteellisesti suuri kasvien, sienten ja pienten eläinten kirjo. Till Bovermann kiinnostui näissä mikromaailmoissa esiintyvistä äänistä ja niiden välisistä suhteista Kilpisjärven biologisella asemalla viettämällään taiteilijaresidenssijaksolla. Hän nauhoitti ääniä ja säesti niitä elektronisella live coding -laitteistollaan. Äänitteet kuultavissa Science Trails applikaatiossa.
Saksalla oli Suomessa arviolta noin 30 000 vankia ja pakkotyöläistä, joista noin 9 000 vangittiin pohjoiselta rintamalta ja loput tuotiin Saksan valloittamista maista. Suurin osa Lapissa olleista pakkotyöläisistä ja vangeista oli Neuvostoliiton sotilaita. Joukossa oli kuitenkin myös monen muun maan kansalaisia, joita tuotiin pohjoiseen kaikkialta Saksan valloittamasta Euroopasta, muun muassa Puolasta, Serbiasta, Tanskasta ja Norjasta. Tämä lyhyt jakso Lapin historiassa oli poikkeuksellisen kansainvälinen: alueella oli enemmän ulkomaalaisia kuin paikallisia. Saksalaiset perustivat Suomeen kaiken kaikkiaan parisataa sotavankileiriä. Myös Kilpisjärvellä oli vankileirejä.
Tunturilintujen kannat elävät jatkuvasti, sillä lintujen määrissä on luontaista vuotuista vaihtelua. Monet tunturilinnut eivät ole kovin pesäpaikkauskollisia, vaan ne voivat siirtyä pitkiäkin matkoja sopivaa pesintäpaikkaa etsiessään. Tunturilintukantojen vaihteluun vaikuttavat paitsi ilmasto-olosuhteet, myös hyönteis- ja jyrsijäkannat.
Järvet ja lammet ovat ominainen osa arktisen alueen maisemaa. Vesistöt ovat elintärkeitä elinympäristöjä ja tarjoavat ravintovaroja luonnoneliöille, ja niillä on keskeinen rooli hiilen ja ravinteiden kiertokulussa. Järvet toimivat myös hiilen ja muiden ainesten pitkäikäisinä nieluina. Järvien pohjaan kerrostuu jatkuvasti mutaa sedimenttikerroksiksi. Sedimentit voivat muodostaa metrien paksuisia kronologisia kerrostumia, joihin on säilöttynä muinaisten vesi- ja maaeliöiden jäänteitä, valuma-alueelta kulkeutunutta hienojakoista savea ja silttiä sekä ilman mukana kulkeutuneita hiukkasia, kuten siitepölyä ja nokea.
Kalaistutus tarkoittaa kalojen siirtoa kalanviljelylaitokselta tai muusta järvestä kohdejärveen.
Lapissa on kalastettu heti jääkauden jälkeen alueelle saapuneiden metsästäjäkeräilijöiden toimesta. Myöhemmin järvikalastuksella on ollut merkittävä rooli vaeltavien poronhoitajien ravinnossa. Kalojen siirtoistutukset (jolla tarkoitetaan kalojen siirtämistä järvestä toiseen) aiemmin kalattomiin järviin ovat olleet yleisiä vähintäänkin poronhoidon alkamisen jälkeen.
Ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat aiheuttaneet valtaosan maapallon ilmaston lämpenemisestä viimeisen vuosisadan aikana. Planeettamme ilmasto on kuitenkin aina ollut muutoksessa. Miten nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos eroaa aiemmista muutoksista?
Viimeisimmän jääkauden jälkeinen ilmaston lämpeneminen oli seurausta maan kiertoradassa tapahtuneista muutoksista, jotka muuttivat auringon tulosäteilyn jakautumista.
Fennoskandian mannerjäätikkö alkoi vetäytyä noin 11 700 vuotta sitten Norjan rannikolta, ja maapallo siirtyi nykyiseen lämpimään interglasiaalijaksoon, holoseeniin. Noin 10 500 vuotta sitten jäätikkö oli vetäytynyt Saanajärven ympäristöstä kokonaan, ja sen reuna oli Kilpisjärven eteläpuolella. Kilpisjärvi oli tuolloin jääjärvi, jonka vedenpinnan taso oli jopa 500 metriä merenpinnan yläpuolella.
Saanatunturin etelärinteessä oli hiihtohissi 1950-luvun lopulta 1970-luvun lopulle. Rinteessä voi edelleen nähdä hissin jäännöksiä muun muassa polun vieressä olevien hissin alapään betoniperustusten sekä ruostuvien vaijerien muodossa. Hissin yläpää oli ylempänä rinteessä, nykyisellä luonnonsuojelualueella.
Laskettelu alkoi kasvattaa Suomessa suosiotaan 1950-luvulla. Suomen ensimmäinen hiihtohissi avattiin Kauniaisiin vuonna 1951 ja Lapin ensimmäinen hiihtohissi Pallakselle vuonna 1953. Saanan hiihtohissi oli ensimmäisiä hiihtohissejä Suomessa.