Asema on myös osallisena useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa.
Kalastoseuranta tuottaa laadukasta perustutkimustietoa Kilpisjärven kalaston koostumuksesta ja muutoksista, esimerkiksi kalalajien välisistä runsauksista, kokojakaumien muutoksista ja erityisesti siian vuosiluokkien vahvuuksista. Hankkeessa saadaan lisätietoa arktisen järven kalastomuutoksista, jota voidaan hyödyntää muiden vesistöjen muuttumisen arvioinnissa sekä uhanalaisten lajien suojelutyössä. Pitkäaikaisseurannalla saadaan tietoa esimerkiksi kalalajiston runsaussuhteiden muutoksista ja uusien lajien, kuten kiisken, ahvenen sekä särjen, levittäytymisestä alueelle ja niiden vaikutuksista Kilpisjärven alkuperäiseen kalastoon, esimerkiksi siika– ja nieriäkantaan. Pitkäaikaisseurantojen avulla voidaan myös tarkkailla ja arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalayhteisöön.
Arktinen alue on monien mielikuvissa Euroopan tiheämmin asuttuihin alueisiin verrattuna villiä ja koskematonta syrjäseutua. Matkailu arktisella alueella on kuitenkin kasvussa – eikä vain kesäisin, vaan myös talvisin. Sekä paikallisväestö että matkailijat hyötyvät matkailun lisääntymisestä monin tavoin, ja oikein toteutettuna matkailun vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi. Osalla toiminnasta on kuitenkin laajemmalle ulottuvia ja vaikeammin hahmotettavia seurauksia. Tutkijoita on alkanut moottorikelkkailun ja muun toiminnan lisääntymisen myötä kiinnostaa, miten ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet vaikuttavat alueen eläimistöön. Äänitutkimusta voidaan käyttää päätöksenteon tukena luonnonsuojelustrategioita laadittaessa. Nouseeko tutkimustuloksissa esimerkiksi esiin tarve vähentää melua aiheuttavaa ihmistoimintaa luonnonsuojelualueilla ja alueilla, joilla on vaarantuneita lintupopulaatioita?
LIFEPLAN -hankkeessa kartoitetaan maailman luonnon monimuotoisuutta uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Tutkijat pyrkivät samalla ymmärtämään esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten vaikutuksia eliöstön monimuotoisuuteen.
Koealueilla kerätään hyönteis-, itiö- ja maaperänäytteitä sekä tallennetaan kuva- ja äänidataa. Hyönteisnäytteet saadaan telttamaisten Malaise-pyydyksen avulla ja sienten itiöt kerätään akulla toimivalla Cyclone -keräimellä. Kerättyjen näytteiden DNA analysoidaan automaattisesti. Nisäkkäät ja linnut kartoitetaan riistakameroiden ja äänityslaitteiden avulla ja tekoäly analysoi datan. Sama koeasetelma on käytössä 83 kohteessa maailmanlaajuisesti.