Tutkimusprojektit

Kilpisjärven biologisella asemalla tehtävän tutkimuksen selkärangan muodostavat pitkäaikaisseurannat ja niistä kumpuava tutkimus. Monet näistä seurantatutkimuksista ovat maailmanlaajuisestikin omaa luokkaansa. Esimerkiksi pikkunisäkkäiden – kuten tunturisopulien – vuodesta 1946 keskeytyksettä jatkunut seuranta on sarjassaan yksi maailman pitkäkestoisimmista. Myös kololintujen pesintää on seurattu hyvin pitkään, vuodesta 1957 lähtien. 

Asema on myös osallisena useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa.

Pitkäaikaisseurannat tarjoavat oivaa materiaalia uusille hypoteeseille ja tärkeää taustatietoa kokeelliselle tutkimukselle. Pitkäaikaisseurantojen aineistoa hyödynnetään mm. ilmastonmuutos-tutkimuksessa. Lämpenevä ilmasto vaikuttaa kasveihin ja elämiin ja pitkät aikasarjat auttavat mallintamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös tulevaisuudessa.   

Pönttölintututkimus

Pöntöissä pesivien varpuslintujen populaatioekologiaa on seurattu Kilpisjärvellä jo vuodesta 1957 lähtien. Nykyiseen laajuuteensa, noin 190 pönttöön, tutkimus laajentui 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien on kirjosiepon, talitiaisen, lapintiaisen ja leppälinnun pesimämenestystä seurattu vuosittain. Lisäksi Norjassa Skibotnissa (noin 45 km Kilpisjärveltä) on noin 100 pönttöä. 

Vastaava tutkija: Johtaja, Professori Antero Järvinen

Linnuston linjalaskenta

Vuosittain Kilpisjärven alueella lasketaan neljä linnuston vakioseurantalinjaa, jotka on laskettu vuodesta 1979 alkaen. Havaintoaineisto tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten lintulajien kannat ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat näiden muutosten takana. Seurannat ovat myös avainasemassa suojelupäätöksiä tehtäessä. 

Seurantojen tuloksista raportoidaan säännöllisesti mm. Seurantauutisissa.

Linnuston seuranta Luomuksen sivuilla

Kasviseurannat

Kilpisjärven biologisella asemalla on seurattu tunturikasvien fenologisia ilmiöitä, vuosien välistä tuotannon vaihtelua sekä siemenmäärätuotantoa jo 1960-luvulta asti. Pisimpään jatkuneita aikasarjoja tunturikoivusta, mustikasta, jääleinikistä, kullerosta ja lapinvuokosta jatketaan edelleen.

Vastaava tutkija: Rauni Partanen

Myyräseurannat

Asemalla jatketaan erästä maailman pitkäkestoisimmista myyräpyyntisarjoista, joka aloitettiin jo 1940-luvun lopulla ja vakinaistui 1950-luvun alussa. Myyrätutkimuksen keskeisimpiä tavoitteita on selvittää myyräpopulaatioden syklisyyden – eli kausivaihtelun – vaiheita ja syitä.

Vastaava tutkija: Heikki Henttonen (Luke)

Yöperhosseuranta 

Valtakunnallinen yöperhosseuranta on osa luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Perhosten määriä seuraamalla saadaan nopeasti tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista. Yöperhosseurantaa koordinoi Kainuun ELY-keskus.

Päiväperhosseuranta

Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (NAFI) on Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin ja Suomen Perhostutkijain Seuran koordinoima tutkimushanke. Seurannassa kertynyt havaintoaineisto tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan. Tuloksista julkaistaan vuosittain raportti Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä. 

INTERACT

Interact-hanke tähtää Arktisten alueiden ympäristönmuutosten havaitsemiseen, ymmärtämiseen, ennustamiseen ja niihin puuttumiseen.

Human Interactions with Mountain Birch Forest Ecosystems

Hibeco (Human Interactions with Mountain Birch Forest Ecosystems) oli EU:n tukema kansainvälinen tutkimushanke, jossa tutkittiin ihmisen vaikutusta pohjoisessa tunturikoivuvyöhykkeessä. Hanke liittyi kestävän ympäristönkäytön ohjelmaan. 

Tutkija Odvar Skre jatkaa tutkimusta yhä Kilpisjärvellä?

International Tundra Experiment

Itex (International Tundra Experiment) oli sirkumpolaarinen ilmaston lämpenemistä tutkiva hanke, johon osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Islanti, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Hankkeen tarkoituksena on tutkia pohjoisia kasvilajeja ja -yhteisöjä luonnontilaisissa ja häirityissä ympäristöissä.

Kilpisjärven ITEX-koealoilla tutkitaan miten mustikat reagoivat ilmastonmuutokseen.

Vastaava tutkija: Anne Tolvanen (Luken sivuilla)