Ve­nä­jän hyök­käys Ukrai­naan oli ta­pah­tu­ma, jon­ka piti olla Eu­roo­pan osal­ta enem­män his­to­ri­aa kuin ny­ky­päi­vää. Sota kes­kel­lä Eu­roop­paa tai laa­ja­mit­tai­nen maa­so­dan­käyn­ti tun­tui mo­nis­ta pit­kään mil­tei mah­dot­to­mal­ta. Sa­maan ai­kaan in­for­maa­tio­so­dan­käyn­ti ja hy­bri­di­vai­kut­ta­mi­nen he­rät­tä­vät huol­ta. Ukrai­nan sota on saa­nut mo­net maat ar­vioi­maan uu­del­leen omaa puo­lus­tus­po­li­tiik­kaan­sa ja va­rau­tu­mis­taan eri­lai­siin krii­sei­hin.  

Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa? Mikä on Naton rooli tulevaisuudessa? Mitkä ovat pienen valtion mahdollisuudet muuttuneessa tilanteessa?  

Keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi. Etäyhteydellä mukana Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen.  
 
Juontajana on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Vuo­den 2022 ta­pah­tu­mat ovat nos­ta­neet tois­tu­vas­ti esiin ky­sy­myk­siä sii­tä, mis­sä kul­ke­vat eu­roop­pa­lai­sen yh­tei­sön ul­koi­set ja si­säi­set ra­jat. Ukrai­na­lais­ten laa­ja­mit­tai­nen aut­ta­mi­nen on teh­nyt nä­ky­väk­si sen, mi­ten eri ta­val­la Eu­roo­pas­sa on suh­tau­dut­tu so­dal­ta tur­vaa ha­ke­viin. Aut­ta­mi­sen ja so­li­daa­ri­suu­den ra­jo­ja on pun­nit­tu myös val­tio­ta­sol­la ja liit­to­lai­suus­suh­tei­ta ar­vioi­tu uu­del­leen. Iden­ti­teet­tien ja yh­teen­kuu­lu­vuu­den ra­jo­ja on piir­ret­ty myös Ve­nä­jäl­lä.    

Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina?  

Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Videoinsertissä väitöskirjatutkija Laura Sumari.

Juontajana on Anu Partanen.

Sään­töi­hin pe­rus­tu­va kan­sain­vä­li­nen jär­jes­tys on uu­del­la ta­val­la uhat­tu­na, ja vii­me vuo­sien ai­ka­na mo­nia sen pe­rus­ki­viä on ky­see­na­lais­tet­tu. Voi­ma­po­li­tiik­ka, etu­pii­ri­ja­ko ja sota ovat teh­neet pa­luun ja sa­mal­la ai­em­min laa­jas­ti hy­väk­sy­tyt asiat ku­ten ih­mi­soi­keu­det ja ta­lou­del­li­sen yh­teis­työn sy­ven­tä­mi­nen ovat jou­tu­neet si­vu­rai­teel­le. Po­pu­lis­ti­set liik­keet van­no­vat kan­sal­lis­val­tion it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den ni­meen, hor­jut­taen kan­sain­vä­li­siä so­pi­muk­sia ja si­tou­muk­sia, ku­ten ih­mi­soi­keus­jär­jes­tel­miä.   

Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuus? Ovatko ihmisoikeudet rapautumassa? Onko luottamus yhteistyöhön mennyt?  

Keskustelemassa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen ja eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. 

Juontajana on Anu Partanen.