Kun riit­tä­vän moni eliö­la­ji ka­to­aa, ym­pä­ris­töm­me ja ar­kem­me muut­tuu. Luon­to­ka­to voi joh­taa en­na­koi­mat­to­miin ket­ju­reak­tioi­hin, joi­ta emme pys­ty enää hal­lit­se­maan. Sik­si on tär­ke­ää toi­mia nyt. Tie­de­kul­man Luon­to­ka­don rat­kai­si­jat -oh­jel­ma­sar­jas­sa et­si­tään rat­kai­su­ja mo­ni­muo­toi­sen tu­le­vai­suu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. 

Äänessä ovat luontokadon huippuasiantuntijat, jotka keskustelevat siitä miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää ja kuinka ajattelumme pitää muuttua, jotta selviydymme tulevaisuudessa. Tule kanssamme Tiedekulmaan etsimään ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen!

Kaikki keskustelut ja esitykset löytyvät Youtube-kanavaltamme sekä Soundcloudista. 

Tutustu ohjelmasarjan sisältöihin

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti yh­teen­sä noin mil­joo­na eläin- ja kas­vi­la­jia on kuo­le­mas­sa su­ku­puut­toon, mo­net seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Mas­sa­su­ku­puut­to­ja on ol­lut maa­pal­lon his­to­rias­sa ai­em­min­kin, mut­ta ny­kyi­sen luon­to­ka­don vauh­ti on ih­mi­sen toi­min­nan ta­kia en­nen­kuu­lu­ma­ton.

Lajien katoaminen voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -sarjan avauskeskustelussa kerrataan luontokadon perusteet: mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää.

Luontokadon perusteet -tapahtumassa keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen

Luon­to­ka­to ja il­mas­ton­muu­tos ovat val­ta­van mit­ta­luo­kan krii­se­jä, joi­den taus­ta­vai­kut­ta­ja­na on jat­ku­vaan kas­vuun ja luon­no­va­ro­jen pi­däk­keet­tö­mään käyt­töön pe­rus­tu­va kult­tuu­ri. Kuin­ka ajat­te­lum­me pi­tää muut­tua, jot­ta sel­viy­dym­me tu­le­vai­suu­des­sa?

Tervetuloa kohtuuden aikakauteen. Takaisin luontoon -tapahtumassa keskustellaan siitä, minkälaista maailmankuvan muutosta ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen meiltä vaatii.

Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala. Ohjelman juontaa Reetta Räty.

Täs­sä ta­pah­tu­mas­sa kes­kus­tel­laan sii­tä, kuin­ka luon­to­ka­toa voi­daan tor­jua ta­lou­den me­ka­nis­mien ja sään­te­lyn avul­la.

Luonnonvarojen vastikkeeton käyttö on suistamassa maapallon epätasapainoon. Luonnolle asetellaankin nyt hintalappua, joka pakottaisi miettimään jatkossa tarkemmin, onko luonnon tuhoaminen kannattavaa esimerkiksi rakennushankkeissa.

Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla keskustelemassa ovat ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik, ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty

Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­jat ke­hit­tä­vät jat­ku­vas­ti ta­po­ja suo­jel­la maa­pal­loam­me tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Tule mukaan Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumaan oppimaan, miten viherkatot torjuvat luontokatoa kaupungeissa, kuinka sosiaalisen median dataa käytetään salametsästyksen estämiseen tai mullan terveyttä edistävät mikrobit tuodaan takaisin kaupunkilaisten elinympäristöön. Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumassa perehdytään myös luontoystävällisempiin väriaineisiin ja opit, miten maailma paranee papuja syömällä. 

Tule todistamaan, miten luontokatoa torjutaan käytännössä! Mukana ovat:

  • Torjutaan lajikatoa laittamalla luonnonkasveja katoille, Susanna Lehvävirta
  • How to use social media data for wildlife conservation, Enrico di Minin
  • Luontoystävällisempiä väriaineita, Riikka Räisänen
  • Mikrobit takaisin kaupunkilaisten elimistöön, Marja Roslund
  • Papuja syömällä parempi maailma, Anne-Maria Pajari